Siirry suoraan sisältöön

Ammatillisten oppilaitosten savuttomuus vaatii selkeitä toimintaohjeita ja sitoutumista

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tiedostavat tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön haitat sekä tupakkalaista tulevat velvoitteensa puuttua käyttöön. Käytännön savuttomuustyössä on kuitenkin haasteita ja paljon kehitettävää. Henkilökunnalla on halua savuttomuustyöhön mutta vakiintuneet toimintatavat puuttuvat, todetaan Opetushallituksen ja Syöpäjärjestöjen teettämässä tutkimuksessa.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on yleistä ammatillisissa oppilaitoksissa. Päivittäin tupakoi 23 % ammattiin opiskelevista nuorista, ja nuuskaaminen lisääntyy jatkuvasti: 17 % pojista nuuskaa päivittäin. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on ammatillisissa oppilaitoksissa moninkertaisesti yleisempää kuin lukioissa.

– Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi tehtävä työ on keskeinen tapa kaventaa nuorten välisiä terveyseroja. Tupakka- ja nikotiinituotteiden haitalliset terveysvaikutukset ovat kiistattomia ja ne näkyvät myös nuorten opiskelu- ja työkyvyssä. Nuorena omaksutut elämäntavat, kuten tupakointi ja nuuskaaminen, säilyvät usein pitkälle aikuisuuteen. Erot tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön yleisyydessä selittävät merkittävän osan eri sosioekonomisten ryhmien välisistä terveyseroista, kertoo Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Eeva Ollila. 

Tutkimuksen mukaan oppilaitokset puuttuvat siihen, missä tupakoidaan – ei niinkään siihen, tupakoivatko opiskelijat. Oppilaitoksissa ei ole vakiintuneita käytäntöjä siitä, miten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön tulisi puuttua. Savuttomuustyö on yleisesti yksittäisten aktiivisten opettajien tai muiden henkilökunnan jäsenten vastuulla.

Erityisen hankalaksi henkilöstö kokee nuuskan käyttöön puuttumisen. Opiskelijat nuuskaavat osana oppilaitosten arkea eikä erillisillä paikoilla. Nuuskan käyttö on vaikeampi tunnistaa ja henkilökunta kokee siihen puuttumisen vieraana, jopa liian intiiminä.

– On tärkeää, että ammatillisissa oppilaitoksissa tunnistetaan savuttomuustyön tärkeys. Kannustan ammatillisia oppilaitoksia tarttumaan savuttomuuteen johdon ja strategian tasolla. Kun savuttomuustyöhön on sitouduttu koko oppilaitoksen tasolla, on helpompi alkaa rakentaa yhteisiä käytäntöjä ja pelisääntöjä yhdessä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa, korostaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

– Tutkimuksen keskeinen havainto on, että ammatillisten oppilaitosten savuttomuustyö tarvitsee toimia kolmella tasolla. Nikotiinittomuuden vahvistamisessa tarvitaan oppilaitosten johtajien tukea. Savuttomuustyö on tuotava vahvemmin osaksi opetussuunnitelmaa ja opetusta. Lisäksi henkilöstö tarvitsee valmiita malleja ja ohjeita savuttomuustyön toteuttamiseksi, kuvailee e2 Tutkimuksen tutkija Jenni Simonen.

Savupilvi portin yllä – Tutkimus ammatillisten oppilaitosten savuttomuustyöstä on kuudessa ammattioppilaitoksessa henkilökuntaa ja opiskelijoita haastattelemalla toteutettu tutkimus ammatillisten oppilaitosten savuttomuustyön toteutumisesta ja haasteista. Tutkimuksen on tilannut Syöpäjärjestöt ja se on julkaistu Opetushallituksen verkkojulkaisuna. Sen ovat tehneet valtiotieteiden tohtori Jenni Simonen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta. Tutkimus on rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön veikkausvoittovaroista jakamalla avustuksella.

Tutkimuksessa savuttomuudella viitataan kaikkien tupakka- ja nikotiinituotteiden, kuten savukkeiden, nuuskan ja sähkösavukkeiden, käyttämättömyyteen.

Lisätiedot:

Ylilääkäri Eeva Ollila, Syöpäjärjestöt
050 590 4935, etunimi.sukunimi@cancer.fi

Opetusneuvos Tuija Laukkanen, Opetushallitus
029 533 1252, etunimi.sukunimi@oph.fi

Tutkija Jenni Simonen, e2 Tutkimus
050 3465021, etunimi.sukunimi@e2.fi