Siirry suoraan sisältöön

Olemme valppaina maailman muutoksessa 

Juha Pekka Turunen

Juha Pekka Turunen

Vuonna 2022 maailma on muutosmyllerryksessä. Isoja globaaleja muutoksia tapahtuu vähintään kerran sukupolvessa. Miten muutosten keskellä pitäisi toimia? Niihin on mahdollista suunnistaa joustavilla strategioilla, suunnitelmilla, systemaattisella tutkimuksella ja seurannalla. Syöpäjärjestöt lähtee lähitulevaisuuteen arvioimalla omaa strategiaansa ja muodostamalla toimintakentän analyysistä tärkeitä eduskuntavaalitavoitteita.

Suomesta puuttuu kansallinen syöpästrategia, jollainen on monessa eurooppalaisessa valtiossa. EU:n alkamassa oleva syöväntorjuntaohjelma Europan Beating Cancer Plan lisää resursseja ja osaamista eurooppalaisen yhteistyön kautta syövän kokonaisvaltaiseen hoitoon.
Syövän ilmaantuvuuteen ja hoitoon vaikuttavat ennen kaikkea käytettävissä oleva rahoitus, henkilöresurssit ja terveydenhuollon infrastruktuuri, laadukas terveydenhuollon toiminta sekä kaikkien syövänhoidon osa-alueiden tutkimus, kehittäminen ja tehokas toimeenpano. Suomea on pidetty syövän hoidon mallimaana, mutta tekemistä riittää paljon kaikilla syövänhoidon osa-alueilla.

Eriarvoisuus luo epätasa-arvoa terveydenhuollossa ja ihmisten arjessa. Syöpään sairastuminen ei ole valinta vaan riskien ja sattuman yhdistelmä. Osa syövistä on hyväennusteisia ja vaikkakin syövän hoito on kehittynyt valtavasti, osa on selvästi huonompiennusteisia. Sairastuneen ja läheisten psykososiaalisen tuen tarve vaihtelee ja sen tulee olla yksilöllisesti suunnattua. Syöpään sairastuminen aiheuttaa myös taloudellista epävarmuutta, joka voi vaikuttaa koko elämän ajan.

Syövän lääkehoito kehittyy, kun saadaan tehokkaita täsmällisempiä lääkkeitä vanhojen lääkkeiden tilalle.  Kehitys on nopeaa, vaikka kaikki uudet lääkeaihiot eivät merkittävästi paranna sairauden hoitoa tai potilaan elämänlaatua. Myös muu syövän hoito ja sen seuranta muuttuu ja tarkentuu uusien teknologioiden edistyksen kautta.

Suomalainen lääketieteen tutkimus on liian niukasti resurssoitua. Valtion tutkimusrahoitus on vähentynyt ja todellisia uhkia tutkimukselle on syntymässä hyvinvointialueiden aloittamisvaiheessa. Valtion tutkimusrahoitus yliopistotasoiseen terveydentutkimukseen on vähentynyt peräti 38 % vuosina 2010–2020. Samaan aikaan kotimaisten säätiöiden ja rahastojen tuki lääketieteelliselle tutkimukselle on lisääntynyt puolestaan 88 %.
Syöpäsäätiö on hienosti pystynyt lisäämään tutkimusrahoitusta onnistuneen varainhankinnan kautta ja onkin Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen tukija