Siirry suoraan sisältöön

HPV-rokotteen syöpää ehkäisevä vaikutus vahvistunut

Ahti Anttila

Ahti Anttila

Tietopohja HPV-rokotteen syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta on vahvistunut, ja viimeisimmän tutkimustiedon mukaan näyttää vahvasti siltä, että HPV-rokotteen hyödyt ylittävät mahdolliset haittavaikutukset erittäin merkittävästi. Jokohan HPV-rokotteiden hyväksynnälle koittaa uusi aika?

Vastikään on julkaistu merkittävä seurantatutkimus HPV-rokotteen kohdunkaulasyöpäriskiä vähentävästä vaikutuksesta Ruotsissa. Laajamittainen HPV-rokotteen käyttö alkoi Ruotsissa jo vuonna 2007, jolloin rokote hyväksyttiin korvattavaksi 13–17-vuotiailla tytöillä. Rokoteohjelma 10–12-vuotiailla tytöillä alkoi muutamaa vuotta myöhemmin. Alkuvaiheessa ohjelma sisälsi myös täydentävän, nk. catch up -rokottamisen 13–18-vuotiailla.

Kaikkiaan seurantatutkimuksessa oli yli puoli miljoonaa rokotettua ja yli miljoona rokottamatonta tyttöä ja naista, joita seurattiin enintään 31-vuotiaiksi. Seurannassa rokotetuilla havaittiin 19 ja rokottamattomilla 538 kohdunkaulasyöpää. Rokote vähensi kohdunkaulan syöpien riskiä keskimäärin noin 63 %.

HPV-rokoteohjelma osoittautunut tehokkaaksi

Mikä kiinnostavinta, Ruotsin rokoteohjelman kohdeiässä alle 17-vuotiaana rokotettuja oli noin 256 000 henkilöä ja heidän keskuudessaan rokote pienensi kohdunkaulasyövän riskiä peräti 88 %. Tässä iässä rokotetuilla havaittiin kaksi syöpää, odotusarvon ollessa noin 17 syöpää.

Tulos on merkittävä, koska meillä Suomessakin tehdyissä seurantatutkimuksissa on osoitettu, ettei nuorempien, alle 30-vuotiaiden naisten kohdunkaulasyövän seulonnasta ole hyötyä. Tässä ikäryhmässä seulonnassa löydetään runsaasti itsekseen paranevia solumuutoksia, joiden hoitamisesta voi aiheutua haittaa. Seulonta onkin vähentänyt kohdunkaulasyöpiä ja kuolleisuutta siihen tehokkaasti vasta yli 35-vuotiailla naisilla. HPV-rokotteen ohella muita tehokkaita tapoja vähentää nuorten naisten kohdunkaulasyöpien riskiä ei juuri ole ollut.

Vastaavasti 17–30-vuotiaana rokotetuilla vaikutus oli selvästi heikompi, silti suuruusluokaltaan noin 50 %. Tässä iässä HPV-infektiot ovat jo melko yleisiä, eikä rokottaminen tehoa samalla tavalla niille, jotka ovat saaneet jonkin rokotteen kattaman HPV-tyypin aiheuttaman tartunnan.

Seurantatutkimuksia jatketaan

Ruotsalainen tutkimus on nähdäkseni ensimmäinen laajamittainen rokoterekisteriin perustuva seurantatutkimus HPV-rokotusten kohdunkaulan syöpävaikutuksista. Aiemmissa tutkimuksissa muun muassa Skotlannissa ja Tanskassa on osoitettu, että rokotetuilla solumuutosten ja syöpien esiastelöydösten todennäköisyys on pienentynyt. Erilaisia esiasteita on kuitenkin löytynyt rokotetuillakin melko paljon. Koska esiasteiden etenemistaipumukseen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta nuorilla naisilla riittävän hyvin, rokotteen syöpävaikutusten osoittaminen on erittäin tärkeää.

Seurantatutkimuksia rokotteen vaikutuksesta kohdunkaulan syövän riskiin tarvitaan edelleen muistakin maista kuin Ruotsista. Koska kohdunkaulasyöpä on nuorilla naisille melko harvinainen tauti, arvio rokotteen syöpävaikutuksista perustuu toistaiseksi melko pieneen tapausmäärään. Hieman vanhemmissa ikäryhmissä pitää vielä selvittää muun muassa seulonnan vaikutuksia rokotettujen syöpäriskiin.

Suunniteltaessa HPV-rokotteiden arviointia 2000-luvun taitteessa yhtenä tärkeänä ajatuksena oli, että syöpävaikutuksia koskeva näyttö saataisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Arviointitutkimukset eivät kuitenkaan kehittyneet tässä suhteessa täysin toivotulla tavalla.
Rokotteiden laajamittainen käyttö alkoi HPV-infektioiden ja kohdunkaulasyöpien esiasteiden vähentymistä koskevan näytön varassa. Satunnaistettuihin rokotetutkimuksiin sisältyi sen verran vähän naisia, ja seuranta-ajat olivat lyhyet, joten syöpävaikutuksia ei voitu niiden avulla tutkia. Tämä jätti varsin paljon epätietoisuutta rokotteen syöpävaikutuksista.

Monessa maassa, myös Suomessa, virisi samaan aikaan keskustelua ja aika ajoin villejä spekulaatioitakin rokotteen mahdollisista haittavaikutuksista, vähentäen osaltaan HPV-rokotteen peittävyyttä.

Sittemmin esimerkiksi EU:ssa suositeltiin rutiiniluonteisiin rokoterekistereihin perustuvia linkitystutkimuksia rokotteiden ja rokotusohjelmien hyöty- ja haittavaikutusten arvioimiseksi. Haittavaikutuksia koskevia hyvin laajamittaisia rekisteriperäisiä tutkimuksia onkin jo julkaistu jo Pohjoismaista, samoin muun muassa Ranskasta ja Englannista. Näyttää vahvasti siltä, että HPV-rokotteiden hyödyt ylittävät niiden mahdolliset haittavaikutukset erittäin merkittävästi. Esimerkiksi HPV-rokotteiden ja autoimmuunisairauksien välillä ei ole ollut syy-seuraussuhdetta.
Myös haittavaikutuksia koskevia seurantatutkimuksia tulee jatkaa, jotta rokotteista kertyisi ajan myötä mahdollisimman luotettava kuva.

Tavoitteita asetettu myös maailmanlaajuisesti

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut kohdunkaulasyöpien vähentämisen maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi, että uusia tapauksia todetaan alle neljä sataatuhatta naista kohti vuodessa. Tehokkaan syöpäseulonnan avulla Suomessa on jo nyt päästy varsin lähellä tätä tavoitetta. Voidaan odottaa, että WHO:n tavoitteen alle mennään vieläpä reilusti, kunhan HPV-rokoteohjelmaan päässeet ikäryhmät vanhenevat ikiin, jossa kohdunkaulasyöpiä alkaa nykyään esiintymään.

Kansallisesti meillä olisikin varaa asettaa huomattavasti tiukemmat tavoitteet.

Syöväntorjunnan kannalta olisi myös tärkeää, että tietoisuus HPV-rokotteen hyödyistä ja turvallisuudesta lisääntyisi, jotta HPV-rokotteen peittävyys kasvaisi maassamme kaikilla alueilla riittävän hyvälle tasolle.