Uusi vuosi, lihattomampi elämä?

Joulu on vietetty ja vuosi vaihtunut. Vanhan vuoden huipennuksena joulunaikaan nautitaan antaumuksella hyvästä ruoasta. Herkkua on joulupöydässä monenlaista: kalaa, rosollia, laatikoita, suklaata, joulutorttuja ja puuroa. Suurimpana pöydän keskellä komeilee joulukinkku.

Joulukinkku kuuluu olennaisesti suomalaiseen ruokakulttuuriin, kun muissa maissa syödään esimerkiksi kalkkunaa tai ankkaa. Kinkun asema on vahva: siitä nautitaan kahdeksassa suomalaiskodissa kymmenestä. Ne, jotka eivät hanki kinkkua, korvaavat sen tyypillisesti jollain muulla lihalla, useimmiten kalkkunalla. Vain noin joka kymmenes talous viettää joulun ilman kinkkua tai sen korviketta.

Mikä merkitys joulukinkun maistelulla sitten on? Terveyden ja syövän näkökulmasta suurikin. Punaisesta lihasta nimittäin kertyy elimistöön karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia aineita.

Liha(avautuu uudessa ikkunassa) (Enemmän synttäreitä)

Runsas lihansyönti lisää paksusuolen syövän ja peräsuolen syövän riskiä. Maailmanlaajuisesti siitä aiheutuu vuosittain peräti 34000 kuolemaan johtavaa syöpää. Haitallista on nimenomaan punainen liha, joka on yleisimmin sian- ja naudanlihaa, joskus myös lammasta. Erityisesti syöpäriskiä lisäävät kinkku ja muut jalostetut lihavalmisteet.

Jalostetuilla tai prosessoiduilla lihavalmisteilla tarkoitetaan lihaa, joka on valmistettu suolaamalla, palvaamalla, fermentoimalla (hapattamalla), savustamalla tai muulla tavalla maun ja säilyvyyden parantamiseksi. Tavallisimpia lihavalmisteita ovat kinkut, meetvurstit ja muut leivänpäällisleikkeleet sekä erilaiset nakit ja makkarat.

WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC nosti viime lokakuussa lihavalmisteiden syöpävaarallisuuden luokkaan 1, ”aiheuttaa syöpää”, kun punainen liha muuten on luokassa 2A, ”todennäköisesti aiheuttaa syöpää”. Lihavalmisteet nostettiin korkeimpaan luokkaan sen vuoksi, että tieteellinen tieto niiden syöpävaarallisuudesta on vahvistunut – ei siksi, että ne olisivat yhtäkkiä muuttuneet vaarallisemmiksi. Vaikka lihavalmisteet kuuluvat nyt samaa luokkaan tupakansavun ja asbestin kanssa, on selvää, että kaksi jälkimmäistä on selvästi lihansyöntiä haitallisempaa.

Lihan haitallisuuden taustalla on useita mekanismeja, jotka altistavat syövälle. Lihan valmistuksessa syntyy syöpää aiheuttavia yhdisteitä, kuten heterosyklisiä amiineja ja niin kutsuttuja PAH-yhdisteitä (polyaromaattisia hiilivetyjä). Näitä syntyy kuumissa lämpötiloissa esimerkiksi paistamisen ja grillauksen yhteydessä. Jos lihaa syö paljon, kaikki lihan proteiinit eivät ehdi imeytyä, vaan suoliston mikrobit muodostavat ylimääräisiä, syöpää aiheuttavia N-nitrosoyhdisteitä. Punaisen lihan hemirauta ja jalostettujen lihavalmisteiden nitriitti sekä suola voivat edistää kyseisten yhdisteiden muodostumista.

Punainen liha nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä 17 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 100 grammaa kohden. Lihavalmisteiden kohdalla riski taas nousee 18 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 50 grammaa kohden. Runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio lisää myös mm. sepelvaltimotaudin, lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Lähes kaikki suomalaiset (95 %) syövät lihaa. Viimeisimmän kansallisen Finravinto-tutkimuksen(avautuu uudessa ikkunassa) mukaan miehet syövät lihaa vuositasolla yhteensä 66 kiloa ja naiset 38 kiloa. Vähentämisen varaa siis on. Syövän ehkäisyn kannalta lihaa kannattaa syödä enintään 500 grammaa viikossa (raakapaino) ja vieläpä niin, että lihavalmisteita olisi mahdollisimman vähän.

Vuodenvaihteen tietämillä monet miettivät kulunutta vuotta ja pyrkivät kohti parempaa elämää. Tammikuu on lupausten kuukausi. Nyt olisikin sopiva aika pohtia omaa lihansyöntiään ja kenties vähentää sitä. Täysipainoisen ruokavalion voi koostaa myös kokonaan ilman lihaa.

Parina viime vuonna Lihaton lokakuu -kampanja on saavuttanut suuren suosion. Viime vuonna siihen osallistui peräti 30 000 ihmistä. Miksei myös tammi- tai helmikuu voisi olla lihaton?

Lue lisää ravinnon vaikutuksista syöpäriskiin:

Ravinto(avautuu uudessa ikkunassa) (Enemmän synttäreitä)