Siirry suoraan sisältöön

Mutsi, faija, ostatteko mulle viinaa?

Clarissa Bingham

Clarissa Bingham

”Mutsi, faija, ostatteko mulle viinaa? Viikonloppuna olis bileet.” Mitä vastata, kun nuori kysyy näin? Päässä alkaa pyöriä monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Otetaan tärkein asia ensin: Kaiken kaikkiaan nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt ja harventunut selvästi 20 vuodessa.

”Mitä, joko se on alkanut? Onko juomista jatkunut jo kauan?” Osana edellä mainittua myönteistä kehitystä nuoret ovat alkaneet juoda alkoholia myöhemmin. Vähintään yhden pullollisen olutta on juonut tällä hetkellä puolet 15-vuotiaista, kun 1995 luku saavutettiin keskimäärin jo ennen 13 vuoden ikää. Myös humalajuominen alkaa selvästi myöhemmin ja entistä harvempi tekee sitä kuin 20 vuotta sitten. Aiemmin ensimmäinen humala koettiin tavallisimmin 13-14-vuotiaana, mutta nykyään harvempi kuin joka kymmenes on ollut humalassa ennen 14 vuoden ikää. Samoin raittius on lisääntynyt niin, että niiden 15-vuotiaiden nuorten osuus, jotka eivät ole juoneet alkoholia koskaan, on kasvanut kymmenesosasta yli neljännekseen (26 %) Yli vuoteen alkoholia ei ole käyttänyt yli kolmannes (36 %) 15-vuotiaista.

”Mitä ja kuinka paljon nuoreni juo?” Yksinkertaisuudessaan koska nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt, kaikkia juomalajeja juodaan vähemmän. Tyypillisesti alkoholikokeilut alkavat miedoista juomista ja etenevät väkevämpiin. Olut on säilynyt poikien yleisimpänä juomana, kun tytöt suosivat siidereitä ja lonkeroita, ja viiniä juo reilu kymmenes.  Juomamäärät ovat kohtuullistuneet; suuret (10-) kerta-annokset ovat vähentyneet ja pienet (1-2 annosta) lisääntyneet.

”Mistä nuori saa alkoholia?” Ylivoimaisesti yleisin tapa saada alkoholia on kaverilta ensisijaisesti tai sisarukselta. Seuraavaksi eniten saadaan jonkun muun tutun ostamana tai tarjoamana. Myös vanhemmat välittävät nuorilleen jonkin verran alkoholia, tosin sekin on vähentynyt 11 %:sta 4 %:iin.

”Ostaisinko minäkin?” Helposti voi ajatella, että alkoholin ostaminen tai antaminen muuten suojelee nuorta alkoholin aiheuttamilta haitoilta. Juominen olisi tällöin hallitumpaa: tietää mitä ja kuinka paljon nuori juo. Todellisuudessa vanhemmilta saatu alkoholi ei välttämättä jää ainoaksi nuoren juomaksi, vaan saattaa täydentää nuoren muualta saamaa alkoholimäärää. Itse asiassa se, että vanhemmat välittämän nuorilleen alkoholia, ennustaa alkoholin hankkimista muualta. Samoin käy alkoholihaitoille, nekin vahvistuvat vanhempien nuorille välittäminen alkoholin myötä.

Tämä käy ilmi arvostetussa lääketieteen lehdessä, The Lancetin, juuri julkaistusta uraauurtavasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä seuraa, jos vanhemmat välittävät nuorilleen alkoholia. Tulokset olivat huomattavia. Nuorilla, jotka saivat alkoholia vanhemmiltaan, esiintyi enemmän humalahakuista juomista, alkoholista johtuvia haittoja ja alkoholiriippuvuuden oireita. Vertailukohtana olivat ne, jotka eivät saaneet vanhemmiltaan alkoholia.

Tutkimuksessa oli lähes 2000 australialaista osallistujaa, ja nuoria seurattiin vuosittain 13 vuoden iästä 18-vuotiaiksi. Se toteutettiin laadullisesti hyvin, asetelma oli perusteellisesti laadittu, mittarit olivat tarkkaan määritetyt ja tulokset analysoitiin täsmällisesti. Tutkimuksessa otettiin myös huomioon muut nuorten juomiseen vaikuttavat tekijät ja niiden vaikutus eliminoitiin.

Lopputulemana siis on, että vastoin toisinaan esiin nousevia harhaluuloja, alkoholin välittämisessä nuorelle ei ole etuja. Se ei suojele nuorta alkoholihaitoilta suoraan tai välillisesti, vaan päinvastoin lisää alkoholin hankkimista muualta. Lisäksi alkoholin välittäminen alaikäiselle on laitonta. Sitä vastoin toimiva ja hyvä keino auttaa nuorta alkoholihaittoja vastaan on vahvistaa sinnikkyyttä. Parhaiten voi vaikuttaa tukemalla ja vahvistamalla itsetuntoa, siten nuori saa pystyvän ja arvostavan käsityksen itsestään, mikä edesauttaa kieltäytymään alkoholista. Se on paras tapa välttää alkoholista aiheutuvat haitat.

Viikonlopun lähestyessä vastaa siis: ”Ei, en osta.”

Suomen alkoholiluvut: Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs, ESPAD)(avautuu uudessa ikkunassa)

Lancetin tutkimus(avautuu uudessa ikkunassa)