Saako sanoa syöpä?  

Syöpäjärjestöjen aikakauslehti nimeltä Syöpä tipahtaa yli 100 000 lukijan postiluukusta neljä kertaa vuodessa. Saamme joka kerta paljon myönteistä palautetta lehden sisällöistä, mutta lehden nimi mietityttää montaa lukijaa.

Eräs lukija soitti ja kertoi, ettei hän halua lehteä, koska taloyhtiön lehtikeräyslaatikkoon palautettu lehti voisi paljastaa hänet syöpäpotilaaksi. Toinen kertoi, ettei hän pysty lukemaan lehteä julkisilla paikoilla lehden kannen vuoksi. Syöpä-sana loistaa kauas. Kolmas lukija kertoi aina kääntävänsä lehden nurinpäin keittiön pöydällä, jottei perheen lasten tarvitse nähdä kantta ja miettiä, onko syöpä taas ajankohtainen asia, vaikka äidin piti jo olla parantunut.

Syöpä-sana kantaa mukanaan pelkoa, ahdistusta, surua ja tulevien menetysten aavistelua. Se on luonnollista, koska kyseessä on vakava sairaus, joka voi johtaa kuolemaan. Harvalle tulee sanasta mitään myönteistä mieleen. Joka kolmas meistä kuitenkin sairastuu syöpään ja potilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Jatkossa sana syöpä tulee tutuksi yhä useammalle. Toisaalta yhä harvemmat menehtyvät sairauteensa, sillä syöpätutkimus etenee, hoidot kehittyvät ja monet parantumatontakin syöpää sairastavat voivat elää sairautensa kanssa vuosikymmeniä.

Lupasin vuosi sitten lukijoille, että käymme lehden nimestä keskustelua toimituksessa ja lehden lukijaraadissa.  Keskustelujen jälkeen olemme päätyneet siihen, että lehden nimi säilyy, mutta kansi kokee muodonmuutoksen. Syöpä-lehti täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja uudistamme lehden ulkoasua kokonaisuudessaan. Pyrimme uudistuksella siihen, että lehti on paitsi visuaalisesti kiinnostava myös sellainen, ettei yhdenkään lukijan tarvitsisi kannen vuoksi luopua lehdestä.

Lehden nimeä emme halua vaihtaa. Olemme sitä mieltä, että syövästä voi ja pitää puhua. Syöpäjärjestöt on vuosikymmenien ajan tehnyt lujasti töitä sen eteen, että syöpään sairastuneet selviytyisivät sairaudestaan aiempaa paremmin ja yhä harvempi ylipäänsä sairastuisi. Sille emme voi mitään, että syöpä-sana tuntuu monista edelleen vastenmieliseltä tai ahdistavalta. Luotamme kuitenkin siihen, että vähitellen ahdistus vähenee ja toiveikkuus kasvaa, kun syövän hoitotulokset paranevat. Tuomalla potilaiden tarinoita esiin Syöpä-lehti antaa sairaudelle kasvot ja tuo toivoa siihen, että sairaudesta huolimatta hyvä elämä voi olla mahdollista.