Siirry suoraan sisältöön

Rintasyöpiä eniten korkeakoulutetuilla – opinnot ja perheen perustaminen kilpailevat nuoren naisen ajasta

Nea Malila

Nea Malila

Naisten yleisin syöpä Suomessa on rintasyöpä, johon sairastuu joka vuosi noin 5 000 naista. Uusien rintasyöpien määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmeniä, eikä kasvu näytä taittuvan. Hyvä uutinen sen sijaan on, että rintasyöpä aiheuttaa aiempaa vähemmän kuolemia: tämä laskeva kehitys on jatkunut jo 1990-luvulta lähtien. Syöpärekisterin tuorein tilastoraportti näyttää, että rintasyöpä on yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla verrattuna sekä keski- että perusasteen koulutustaustan omaaviin.

Miksi korkeasti koulutetuilla naisilla on enemmän rintasyöpää kuin muilla? Onko koulutus syövän riskitekijä vai onko se merkkinä jostain muusta rintasyöpää aiheuttavasta elintavasta tai ympäristövaikutuksesta? Miten koulutustausta liittyy syövän suoja- ja vaaratekijöihin yleensä?

Rintasyövän tärkeimmät tunnetut syytekijät liittyvät estrogeenin hormonaalisiin vaikutuksiin. Varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhäinen vaihdevuosi-ikä, pieni lapsiluku ja myöhäinen ensisynnytysikä pidentävät luonnollisille, kehon omille hormoneille altistumisen aikaa. Monet raskaudet ja imetys näyttävät suojaavan rintasyövältä. Näiden tekijöiden lisäksi runsas alkoholin käyttö, ylipaino ja lihavuus suurentavat rintasyövän vaaraa, jälkimmäiset vaihdevuosi-iän jälkeen.

Monet rintasyövän riskitekijät ovat yleisempiä korkeasti koulutetuilla kuin peruskoulutuksen saaneilla. Pitkä koulutusvaihe luonnollisesti siirtää perheen perustamista myöhäisempään ikään ja voi aiheuttaa myös lapsettomuutta äidin korkean iän takia. Pitkä, jopa vuoden tai kahden jatkuva imetys suojaa rintasyövältä: voi hyvin olettaa, että korkeasti koulutetut naiset eivät jatka imetystä näin pitkään, koska töihin palataan noin vuoden kuluessa lapsen syntymästä.

Korkeasti koulutetut naiset käyttävät myös vaihdevuosien hormonihoitoja yleisemmin kuin matalamman koulutustaustan naiset.

Todennäköisesti korkeasti koulutetuilta naisilta löydetään enemmän rintasyöpiä myös siksi, että heillä on oletettavasti hyvä terveyden lukutaito. He ovat terveystietoisia ja huolehtivat itsestään. Tämä ilmenee kenties tiettyjen terveyspalveluiden käyttönä, esimerkiksi gynekologilla käynteinä tai mammografia- eli rintojen röntgentutkimuksina seulontaohjelman ulkopuolella.

Vaikka rintasyöpien määrässä näkyy selkeä ero koulutusasteen perusteella, ei vastaavaa eroa ole nähtävissä rintasyövän aiheuttamissa kuolemissa. Tämä seikka puhuu sen puolesta, että havaituissa koulutustason mukaisissa eroissa uusien syöpien määrässä on taustalla hitaammin kasvavien ja siksi kiltimpien syöpien löytyminen korkeasti koulutetussa väestössä.

Koska pitkä koulutus heijastuu myöhäiseen perheen perustamiseen, vähäiseen lapsilukuun ja kenties imetyksen lyhyempään kestoon töihin paluun takia, korkeasti koulutetuilla naisilla on enemmän rintasyövän vaaraa lisääviä tekijöitä kuin alhaisemman koulutustason omaavilla naisilla. Koulutustaso sinänsä ei siis lisää tai vähennä syövän vaaraa, mutta se liittyy sitä kasvattaviin muihin tekijöihin.