Alkoholin saatavuuden lisääminen lisää syöpiä

Uusi alkoholilakiesitys on tulossa eduskuntakäsittelyyn. Siihen sisältyvät ehdotukset vahvojen oluiden ja limuviinojen tuomisesta elintarvikekauppoihin, huoltamoille ja kioskeille lisäävät maltillistenkin arvioiden mukaan alkoholin kulutusta 6 prosenttia.

Maamme alkoholipoliittisessa keskustelussa keskitytään yleensä terveysvaikutusten osalta alkoholisairauksiksi tilastoitaviin kuolemiin. Lisäksi tilastoista löytyvät sellaiset kuolemat, joissa alkoholipäihtymys on arvioitu tapaturman tai väkivaltaisen kuoleman myötävaikuttavaksi syyksi.

Tällaisia kuolemia on vuosittain yli 2000 ja tähän lukuun nojautuen alkoholilakiesityksen on toteutuessaan arvioitu vuosittain aiheuttavan 150 alkoholisairauskuolemaa lisää. Alkoholisairauksista ja tapaturmista johtuvien sairaalahoitojen arvioidaan lisääntyvän 1500:lla.

Huomiotta tahtoo jäädä se, että alkoholin terveys- ja sosiaalivaikutukset ovat tilastoitavia alkoholisairauksia paljon laajempia. Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut, että 6% koko maailman kuolemista ja 13 % WHO:n Euroopan alueen kuolemista on alkoholisidonnaisia. Suomalaisten tautitaakasta on arvioitu 7% olevan alkoholin aiheuttamaa (www.healthmetricsandevaluation.org). Näissä arviossa on huomioitu alkoholisairauksien ja päihtyneelle aiheutuneiden tapaturmien lisäksi myös alkoholin laskennallinen osuus taustatekijänä syövässä, sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa, mielenterveysongelmissa sekä tarttuvissa taudeissa. Jos vielä huomioitaisiin alkoholin käytön vaikutukset juovan läheisille tai hänen aiheuttamiensa tapaturmien uhreille laskettaisin mukaan, luvut kasvaisivat yhä.  Lisäkustannuksia koituu terveydenhuollon lisäksi eläkelaitoksille, sosiaalihuoltoon, poliisille ja kriminaalihuollolle. OECD on arvioinut lisäksi tuottavuuden alenemisen kustannuksiksi 1% BKT:sta, mikä tarkoittaisi Suomen osalta noin 2 miljardia euroa.

Alkoholi on syöpävaarallinen aine. Vaikka yksittäisen syövän syytä yleensä tiedetä, peräti 40 % syövistä olisi ehkäistävissä elämäntavoilla. Alkoholin osuuden syövistä arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti 3-4 %, mikä Suomen osalta tarkoittaisi noin 1200 syöpätapausta vuosittain. Alkoholi lisää syövän riskiä jo kohtuullisia määriä juotaessa, mutta riski on sitä suurempi, mitä enemmän alkoholia elämän aikana juo. Alkoholin kokonaiskulutuksen laskeminen olisi syövän ehkäisyn kannalta keskeistä.

Maamme sosiaali- ja terveyspohjainen alkoholipolitiikka ehkäisee kulutuksesta aiheutuvia haittoja säätelemällä saatavuutta, alkoholiverolla ja mainonnan rajoituksin. Näiden vaikuttavuus on tutkimuksin todettu ja samat keinot ovat luultua yleisemmässä käytössä Suomen ulkopuolella.

Alkoholinkulutuksen lisääminen elintarvikeliikkeiden, kioskien ja huoltoasemien kautta lisää erityisesti alkoholin kontrolloimatonta käyttöä. Varhainen altistuminen lisää tutkimusten mukaan riskiä myöhempään suurkulutukseen ja alkoholismiin. Tästä näkökulmasta nuorten suosimat limuviinat ovat erityisen haitallinen tuote.

Alkoholilakiesitykseen sisältyvät kulutuksen kasvua lisäävät ehdotukset merkitsisivät toteutuessaan lisää inhimillistä kärsimystä yksilöille ja heidän läheisilleen, tuottavuuden laskua sekä merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.