Siirry suoraan sisältöön

Teuvo Tammelan avauspuheenvuoro

Syöpäjärjestöjen järjestöpäivät, 15. – 16.1.2016
Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, professori Teuvo Tammela

Arvoisat Syöpäjärjestöjen järjestöpäivien osanottajat,

minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa teidät Suomen Syöpäyhdistyksen puolesta tervetulleiksi vuoden 2016 järjestöpäiville. Aivan erityisesti haluan toivottaa uuden jäsenyhdistyksemme Rintasyöpäyhdistyksen eli Europa Donna Finlandin(avautuu uudessa ikkunassa) edustajat ensimmäistä kertaa mukaan tähän tapahtumaan jäsenyhdistyksen edustajina. Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus hyväksyi Rintasyöpäyhdistyksen jäseneksi viime vuoden marraskuussa.

Ehdotan, että tervehdimme uuden jäsenyhdistyksemme edustajia aplodein!

Nyt Suomen Syöpäyhdistyksessä on yhteensä 18 jäsenyhdistystä. Näistä 12 on maakunnallista yhdistyksiä ja kuusi on valtakunnallisia potilasjärjestöjä. Jäsenyhdistyksissä on yhteensä noin 125 000 henkilöjäsentä, mikä tekee järjestöstämme Suomen suurimman potilas- ja kansanterveysjärjestön.

Meillä on toinenkin ilon aihe. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Suomen Syöpäyhdistyksen perustamisesta. Maaliskuussa 1936 kokoontui Säätytalolle Helsinkiin kahdeksan lääkäriä suunnittelemaan syöpäyhdistyksen perustamista. Nämä lääkärit edustivat lääkärijärjestöjä ja Suomen Punaista Ristiä. Heidän valmistelutyönsä tuloksena varsinainen Suomen Syöpäyhdistyksen perustava kokous pidettiin 21. marraskuuta 1936 ja siihen osallistui 150 henkilöä.

Syöpäpotilaiden tilanne oli 1930-luvun puolessa välissä kerrassaan huono. Vain pieni osa potilaista voitiin hoitaa niin, että nämä paranivat. Leikkaushoidon onnistumisen mahdollisuuksia rajoitti se, että potilaat tulivat liian myöhään sairaalaan. Sädehoitoa ei käytännössä ollut tarjolla. Valtiovallan näkökulmasta syöpäpotilaiden hoitaminen oli turhaa, koska se ei näyttänyt tuottavan tuloksia. Suomen Syöpäyhdistyksen perustaneiden lääkäreiden näkemys oli toinen. Syövän varhaisempi toteaminen mahdollisti paremmat kirurgiset hoitotulokset ja sädehoitokin oli maailmalla osoittautunut vaikuttavaksi.

Yhdistys perustettiin ehkäisemään syöpäsairauksien kansallemme aiheuttamaa tuhoa. Tämä tarkoitus on edelleenkin Suomen Syöpäyhdistyksen ja monen sen jäsenyhdistyksen säännöissä.

Tarvittiin valistustyötä, jotta kansalaiset tunnistaisivat syövän oireita ja osaisivat hakeutua viivytyksettä tutkimuksiin. Lääkäreiden syöpätietämystä ja diagnostisia taitoja piti parantaa peruskoulutuksesta alkaen. Suomeen piti saada eri puolille maata laitoksia, joissa syöpäpotilaat saisivat ajanmukaista hoitoa ja joissa pidemmän matkan päästä tulleet voisivat majoittua ilman suuria kustannuksia. Syövän hoidot piti saada kaikkien ulottuville asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Vähävaraisimpia potilaita piti auttaa myös raha-avustuksin.

Nämä olivat Suomen Syöpäyhdistyksen tavoitteet, kun se 80 vuotta sitten perustettiin. Ja vuonna 1948 perustettu Syöpäsäätiö tuli niitä omilla varoillaan ja toimillaan tukemaan. Yhdistyksen ja säätiön välillä on ollut yhteistyösopimus vuodesta 1949 lähtien. Uusi yhteinen strategia vahvistaa tämän yhteistyön.

Ensimmäisinä vuosikymmeninä keskityttiin perustamaan syövänhoitoon tarkoitettuja laitoksia eri puolille maata. Tähän tarvittiin sekä varoja että paikallisia toimijoita asiaa ajamaan. Vuosina 1950–51 Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö järjestivät ensimmäisen suurkeräyksensä. Näitä keräyksiä järjestettiin sen jälkeen noin viiden vuoden välein aina viime vuosikymmeniin asti.

Maakunnallisten syöpäyhdistysten perustaminen alkoi vuonna 1951, kun ensin Turkuun ja sitten Tampereelle perustettiin paikalliset yhdistykset. Niitä kutsuttiin alkuvuosina paikallisosastoiksi, vaikka niillä oli alusta lähtien maakunnallinen ulottuvuus. Vuosien 1950–51 keräysorganisaatio oli monelta osin perustana paikallisosastojen perustamiselle 1950-luvun alkupuolella.

Seuraavaksi perustettiin Saimaan Syöpäyhdistys vuonna 1953 ja kolme vuotta myöhemmin Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta peräti viisi paikallisosastoa Joensuuhun, Jyväskylään, Kotkaan, Ouluun ja Vaasaan. Syöpäjärjestöjen vuonna 1996 ilmestyneessä historiateoksessa vuotta 1956 kutsutaan ”maakuntajärjestöjen perustamisruuhkaksi”. Tuo perustamisruuhka näkyy tänä vuonna hyvin positiivisena asiana: tasavuosijuhlijoita on tänä vuonna yhteensä kahdeksan. Ahvenanmaan syöpäyhdistys perustettiin vuonna 1986, joten se viettää kolmekymmentävuotisjuhlia viiden muun viettäessä kuusikymmentävuotisjuhlia. Lounais-Suomella ja Pirkanmaalla on 65-vuotisjuhlat.

Miten vietämme juhlavuottamme? Vietämme sitä työn merkeissä tuomalla esille perustoimintaamme ja vaikuttamalla syövänhoidon laatuun Suomessa.

Ensinnäkin sen pääteemana ovat vapaaehtoiset. Haluamme yhdessä teidän kanssanne tuoda monin eri tavoin esille vapaaehtoisten merkitystä syöpään sairastuneiden ja näiden läheisten tukemisessa sekä syöväntorjunnassa. Vapaaehtoisilla tarkoitamme luottamushenkilöitä, vertaistukihenkilöitä, varainkerääjiä ja kaikkia muita, jotka eri tavoin omalla panoksellaan tukevat jäsenyhdistysten toimintaa. Pyyntömme on, että kukin jäsenyhdistys valitsee tänä vuonna yhden vapaaehtoisen, joka on toiminut aktiivisesti syöpäyhdistyksessä ja omalla esimerkillään rohkaissut ja kannustanut muita toimimaan vapaaehtoisena. Kaikki vapaaehtoiset ansaitsevat tunnustuksen, mutta yksi heistä saa tavallaan edustaa koko joukkoa. Suomen Syöpäyhdistys on teettänyt vapaehtoiselle tunnustukseksi annettavan kuvataideteoksen, jonka aiheena on puu. Jokainen näistä Voimapuista on toistensa kaltainen mutta kuitenkin erilainen ja omanlaisensa.

Vapaaehtoiset ovat tärkein voimavaramme ja heidän hyvinvoinnistaan ja motivaatiostaan on pidettävä hyvää huolta. Tänä vuonna järjestömme laatii vapaaehtoistoiminnan ohjelman, joka suuntaa vapaaehtoisten toimintaa, koulutusta ja heistä huolenpitoa tulevina vuosina.

Toinen juhlavuoden teema on hyvin lähellä perustamisvuoden tärkeimpiä tavoitteita. Kyse on hoitoon pääsyn viipeiden poistamisesta. Aihe on yleisötilaisuutemme teemana heinäkuun SuomiAreenassa Porissa. Olemme olleet tiiviisti mukana THL:n kumppanina kehittämässä Suomeen hoitoon pääsyn viipeiden seurantajärjestelmää. Se valmistuu tänä vuonna, ja sen jälkeen pystymme todentamaan, onko hoitoon pääsyssä alueellisia eroja.

Meillä on myös itsellämme uusi väline hoitoihin pääsyn joudattamiseksi. Viime vuonna Suomen Syöpäyhdistyksen saamin testamenttivaroin perustetun Potilaan polku -rahaston tavoitteena on eri tavoin edistää hoitoihin ja tutkimuksiin pääsyä. Rahastolla on käytettävissään 1,5 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Sitä käytetään tänä vuonna tutkimukseen, valistustyöhön ja joukkotarkastusten kehittämiseen.

Juhlavuoden eräänlainen huipentuma on 21. marraskuuta Säätytalolla järjestettävä juhlatilaisuus. Yhdistys perustettiin Säätytalolla ja – kuten alussa totesin – 21. marraskuuta tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta perustavasta kokouksesta.

Suomen Syöpäyhdistys aloittaa uuden vuosikymmenen entistä vahvempana ja entistä kirkkaammin tavoittein. Valtuuskunta hyväksyi uuden strategian vuosi sitten. Sen mukaan Syöpäjärjestöjen missiona eli toiminta-ajatuksena on syövän voittaminen. Ja visionamme on hyvä elämä ilman syöpää ja syövästä huolimatta.

Viime vuonna valmisteltiin seitsemän kärkihanketta toteuttamaan strategiaa. Kärkihankkeet on kuvattu valtuuskunnan kuukausi sitten hyväksymässä toimintasuunnitelmassa. Tällä viikolla Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus hyväksyi jäsenyhdistysten kanssa yhdessä valmistellun järjestön kehittämissuunnitelman. Hallitus päätti myös omalta osaltaan sitoutua sen toteuttamiseen. Syöpäsäätiön hallitus teki saman päätöksen. Nyt hallitus kutsuu jäsenyhdistysten hallituksia omalta osaltaan päättämään sitoutumisestaan kehittämissuunnitelman toteuttamiseen.

Käsittelemme kehittämissuunnitelmaa perjantain paneelikeskustelussa järjestövaliokunnan puheenjohtajan, valtiopäiväneuvos Matti Väistön johdolla. Kehittämissuunnitelma sisältää kaksikymmentä erilaista toimenpidettä, jotka on tarkoitus toteuttaa seuraavien neljän vuoden aikana. Mielestäni tämä on erinomainen pohja Syöpäjärjestöjen vahvistamiselle. Uskon, että yhteisin ponnistuksin pystymme vastaamaan kaikkiin toimintaympäristömme muutoksista aiheutuviin haasteisiin. Uskon, että olemme tulevina vuosina entistä tuloksellisempia syövän ehkäisyssä. Olen varma, että jatkossa olemme entistä vahvempi syöpäpotilaiden ja näiden läheisten tukija.

Hyvät ystävät, toivotan teille oikein antoisia ja innostavia järjestöpäiviä!