Siirry suoraan sisältöön

Pasanen, biitti, denssi vai mörkö – huomaatko, jos lapsesi nuuskaa? 

tanja gluschkoff

tanja gluschkoff

Syöpäjärjestöjen Nuuska ei näy – kampanja käynnistyy tiistaina 

Nuuskapurkit vilahtavat tuon tuosta suosituissa tv-sarjoissa ja nuuskan käytöstä keskustellaan paljon aikuisten keskuudessa tai mediassa, mutta vanhemmat eivät välttämättä huomaa oman lapsensa nuuskan käyttöä.  

Aiemmin nuuskaaminen on mielletty urheilevien nuorten ja poikien jutuksi. Tuoreen THL:n kouluterveyskyselyn mukaan kuitenkin myös tyttöjen nuuskan käyttö on kasvanut huomattavan rajusti erityisesti ammattiin opiskelevien nuorten keskuudessa. Vuonna 2015 ammattikouluissa opiskelevista nuorista tytöistä nuuskaa päivittäin käyttäviä oli 2,3 prosenttia, kun taas vuoden 2019 tulosten perusteella päivittäin nuuskaavien tyttöjen määrä oli noussut 6,5 prosenttiin. Muun muassa Etelä-Karjalassa nuuskaavien tyttöjen osuus oli noussut 2,4 prosentista 12,5 prosenttiin. Lainsäädännöstä ja nuuskan laittomuudesta huolimatta alaikäisten nuuskan käyttö on yleistynyt rajusti kaikkialla Suomessa. 

Monesti ajatellaan, että nuuska on terveydelle “parempi” vaihtoehto kuin tupakka, ja ehkä siksi ilmiötä on myös helpompi vähätellä. Näiden kahden tupakkatuotteen keskinäinen vertailu ei kuitenkaan ole mielekästä, vaan nuuskan käyttöön tulisi suhtautua yhtä kielteisesti kuin tupakointiin. Kun yhä useampi alaikäinen nuuskaa, on Suomeen muodostumassa vaikeasti nikotiiniriippuvainen sukupolvi.  

Nuuska koukuttaa nopeasti 

 Nuuskassa on moninkertainen määrä nikotiinia tupakkaan verrattuna ja Suomessa nuorten käyttämässä ja suosiossa olevassa nuuskassa on useimmiten kaksi tai kolme kertaa enemmän nikotiinia kuin Ruotsissa käytetyssä nuuskassa. Nikotiini aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden ja pitää elimistöä jatkuvassa rasitustilassa. Alle 20-vuotiaiden vielä kehittyvät aivot ovat erityisen herkkiä nikotiinin vaikutuksille. Monelle nuorelle voi tulla yllätyksenä, miten vaikeaa nuuskan lopettaminen on sitten, kun halu ja motivaatio lopettamiseen herää. Nopeimmin nuuskan haitat näkyvät suun limakalvojen vaurioina, joista osa on pysyviä. Pitkäaikainen nuuskaaminen ja runsas altistuminen nikotiinille lisää riskiä sairastua sydämen vajaatoimintaan ja moniin syöpiin. Se voi myös lisätä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. 

Nuuska on helppo saada ja se maistuu mintulta tai hedelmiltä 

 Nuoret usein mieltävät nuuskan uudenaikaiseksi, nuorten omaksi jutuksi. Vaikka nuuskaa ei saa myydä Suomessa, sen hankkiminen on nuorille helppoa, useimmiten helpompaa kuin tupakan. Yleensä nuuskaa hankitaan kavereilta tai isosisaruksilta. Nuorten on myös helppo ostaa nuuskaa erilaisten somekanavien kautta, eivätkä monet nuuskaa välittävät myyjät välitä esimerkiksi ostajan iästä. Nuuska on yleensä halvempaa kuin tupakka ja sitä markkinoidaan ja brändätään ahkerasti eri kohderyhmille. Makunuuskat tai värikäs koristeltu nuuskapurkki puhuttelee ja houkuttelee nuoria kokeilemaan nuuskaa.  

Ota nuuska ja nuuskan käyttö rohkeasti puheeksi nuorten kanssa  

Nuuska kannattaa ottaa puheeksi jo alakouluikäisen kanssa. Nuuskaa kokeilevat yhä nuoremmat, ja yhä useammin myös tytöt. Syöpäjärjestön Nuuska ei näy – kampanjalla halutaan kannustaa kaikkia vanhempia ja lähiaikuisia ottamaan nuuska puheeksi nuorten kanssa. Tukea ja keinoja puheeksi ottamiseen löydät Syöpäjärjestöjen ylläpitämältä Nikedu.fi-sivustolta.