Järjestöjen rahoituksesta karsiminen vaarantaisi hyvinvointiyhteiskunnan

Hallitus suunnittelee karsivansa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen rahoitusta vuonna 2021 liki 130 miljoonaa euroa. Suunnitelma on mykistävä, sillä vähennyksen seurauksena rahoitus pienenisi 33 prosenttia. Toteutuessaan muutos tarkoittaisi sitä, että merkittävä osa järjestöistä joutuisi joko lopettamaan toimintansa tai karsimaan sitä rajulla tavalla.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu sille, että kansalaisille tuotetaan sosiaali- ja terveyspalvelut julkisessa verorahoin ylläpidettävässä järjestelmässä. Näitä palveluita täydennetään järjestöjen tuottamilla palveluilla, jotka tarjoavat kansalaisille tukea ja turvaa julkisen sektorin turvaverkon ulkopuolella. Järjestöjen ja julkisen sektorin toisiaan täydentävä malli on ollut jo käytössä kymmeniä vuosia ja sellaisenaan hyväksi todettu.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan Suomessa oli liki 1900 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa järjestöä. Järjestöissä työskentelee eri rooleissa noin 500 000 vapaaehtoista, jotka kohtaavat kansalaisia siellä, missä hätä on suurin.

Syöpäjärjestöt on valtakunnallinen potilas- ja kansanterveysjärjestö, joka tarjoaa valtakunnallisesti ja 18 jäsenyhdistyksensä kautta syöpään sairastuneille tietoa, tukea ja toivoa. Sairastuneet ja läheiset tarvitsevat niitä sairauden eri vaiheissa. Palvelut täydentävät julkisen erikoissairaanhoidon palveluita ja vastaavat ihmisten vuorovaikutuksen, kuuntelemisen ja tuen tarpeisiin, joihin erikoissairaanhoito ei nykyisellään pysty. Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajat tarjoavat maksuttoman keskustelumahdollisuuden sekä psykososiaalista tukea potilaille ja heidän läheisilleen. Koulutetut vertaistukihenkilöt ja saattohoidon tukihenkilöt ovat potilaan rinnalla kaikissa sairauden vaiheissa. Syöpäjärjestöjen kuntoutuskurssit tarjoavat tietoa ja tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja elämään syövän tai sen jättämien jälkien kanssa.

Syöpäjärjestöt tekee työtä myös syövän ennaltaehkäisemiseksi ja terveellisten elintapojen edistämiseksi. Tupakka on yhä merkittävin yksittäinen sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava elintapa. Vaikka tupakointi on Suomessa vähentynyt, erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla ongelma on yhä suuri. Samalla nuuskan käytön lisääntyminen on huolestuttava trendi. Syövän ehkäisy ja terveellisten elintapojen edistäminen etenkin nuorilla onkin erityisen tärkeää, sillä nuoruudessa opitaan elämäntavat ja tehdään valinnat, jotka heijastuvat tulevaisuuteen.

Syöpäjärjestöjen työllä tuetaan nuorta terveellisissä elintavoissa sekä eroon tupakasta ja nuuskasta. Yli 400 000 käyttäjää vuosittain palvelevassa Fressis-kokonaisuus kokoaa terveyteen liittyvän luotettavan tiedon yhteen paikkaan. Kysy asiantuntijalta -palvelussa asiantuntijat vastaavat nuorten henkilökohtaisiin, terveysaiheisiin huoliin. Loppuvuonna 2020 avataan Erovirasto-sovellus, joka tukee nuoria tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettamisessa.

Syöpäjärjestöt myös edistää nikotiinittomia ympäristöjä ammatillisissa oppilaitoksissa ja urheiluseuroissa, jotta lapsille ja nuorille voitaisiin taata nikotiinittomat olosuhteet. Opetukseen ja nuorisotyöhön tietoa ja välineitä tarjoamalla lisätään myös aikuisten keinoja tukea nuorten savuttomuutta ja nikotiinittomuutta sekä kannustaa jo käyttäviä eroon tuotteista.

Ilman ennaltaehkäisyä ja lopettamaan kannustamista lasku seuraavien vuosikymmenten uusista nikotiiniriippuvaisista tulee yhteiskunnalle maksettavaksi sairastumiskustannuksissa. Hyvään suuntaan menossa oleva kehitys Nikotiinittomaksi Suomeksi on vaarassa häiriintyä, jos työ lakkaa.

Ministerit Aino-Kaisa Pekonen ja Annika Saarikko ovat kiteyttäneet näkemyksensä ihaltavan ymmärrettäväksi. Jos järjestörahoitusta karsitaan, on vähenemä katettava normaalin budjettirahoituksen kautta. Nyt järki käteen kaikille.