Arvaamaton aurinko

Lotta Laine

Lotta Laine

Suhtaudumme aurinkoon ”kaikki tai ei mitään”-asenteella. Aurinkoa kerätään pahan päivän varalle varastoon. Ja ymmärtäähän sen. Joulukuussa, kun päivä on lyhimmillään, aurinko paistaa Helsingissä enimmilläänkin vain reilut viisi tuntia vuorokaudessa, mutta kesäkuussa melkein 20 tuntia. Sodankylässä kaamosaikaan auringonpaistetta ei kerry edes minuutteja, mutta keskikesällä 24 tuntiakaan auringonpaistetta ei ole mahdotonta.

Kesä voi myös yllättää. Muistatko, kun kaksi vuotta sitten juhannusviikolla satoi lunta? Sosiaalinen media täyttyi lumiukkokuvista ja sarkastisista meemeistä, joissa naurettiin Suomen surkealle kesälle.

Kun aurinko pitkän talven jälkeen paistaa, siitä halutaan nauttia. Auringossa on mukava makoilla, lueskella ja rentoutua. Koemme saavamme energiaa auringosta. Harva muistaa siinä tilanteessa suojautumisen tärkeyttä, varsinkaan Suomessa – eihän täällä välttämättä päästä hellelukemiin koko kesänä!

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä.

Aurinko on kuitenkin arvaamaton. Se vaurioittaa ihoa myös pilvien läpi. Tuulisellakin säällä, kun aurinko ei tunnu lämmittävän kunnolla, sen säteet ovat vaarallisia. Talven jälkeen iho on lisäksi tottumaton säteilyyn ja palaa helposti.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista kertoo ottavansa aurinkoa. Erityisesti nuoret naiset haluavat ruskettua. Vanhemmat ikäluokat havittelevat auringosta D-vitamiinia ja monet hakevat auringon paisteesta rentoutusta.

Säteilyturvakeskuksen kyselytutkimuksesta ilmenee, että asenteet aurinkoa kohtaan muuttuvat hitaasti: ihmiset tietävät, että UV-säteily lisää ihosyövän riskiä, mutta tieto ei muuta käyttäytymistä. Ruskettuminen, rentoutuminen ja auringon ottaminen ovat monille tärkeämpiä kuin mahdollinen terveyshaitta.

Suomessakaan emme kuitenkaan ole turvassa UV-säteilyn haitoilta. Syöpärekisterin tilastojen mukaan nopeimmin yleistyvä syöpä on melanooma, johon sairastuneiden määrät kasvavat nopeasti. Vuodesta 2005 alkaen kasvua on yli kuusi prosenttia vuodessa. Vuonna 2014 melanoomaan sairastui jo lähes 700 miestä ja 670 naista. Melanooma on yhä yleisempi syöpä nuorilla naisilla. Myös muiden ihosyöpien määrät kasvavat nopeasti.

Melanooman tärkein riskitekijä on UV-säteily. Perinnölliset tekijät, kuten ihon väri, vaikuttavat myös melanoomariskiin: herkästi palavilla, vaaleaihoisilla ihmisillä on suurempi riski sairastua kuin tummempi-ihoisella. Moni suomalainen kuuluu helposti palavaan ryhmään.

Hyvä uutinen kuitenkin on se, että aurinkosuojaus ei vaadi ihmeitä. Kun auringon UV-säteily on Suomessa voimakkaimmillaan kello 11–15 aikaan, kannattaa pysytellä varjossa, suosia pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita, pitää päähinettä ja aurinkolaseja ja käyttää aurinkovoidetta säännöllisesti ja runsaasti.

Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten ihon suojaaminen auringolta, sillä lapsen iho on ohut ja herkkä eivätkä sen omat suojamekanismit ole vielä kehittyneet. Me vanhempina, isovanhempina, päiväkodin työntekijöinä tai ystävinä voimme näyttää esimerkkiä suojautumalla itse hyvin. Lapsi oppii mallista, niin hyvässä kun pahassa.

Ruskettunutta ihoa pidetään yleisesti edelleen kauniina ja terveenä. Rusketus on kuitenkin ihon suojamekanismi, joka vastaa ainoastaan suojakerrointa 4. Se ei myöskään suojaa UV-säteiltä, palamiselta eikä lopulta ihosyövältä.

Auringonsäteitä ei saa talteen pimeää varten, mutta oman nahkansa voi pelastaa helposti. Jopa 90 prosenttia ihosyövistä olisi ehkäistävissä omalla käyttäytymisellä. Helppoa, eikö totta?

Lue lisää UV-säteilyn haitoista

Aurinko (Ilman syöpää)