Pääsihteerin katsaus 2025
Kansallinen syöpästrategiatyö alkoi, kun eduskunta myönsi sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) 80 000 euroa strategian suunnittelun aloittamiseen vuonna 2024. STM antoi toimeksiannon FICAN:ille ja Syöpäjärjestöt lähti aktiivisesti mukaan valmistelutyöhön. Järjestömme asiantuntijoita nimettiin hankkeen sihteeristöön ja työryhmiin. Syöpäjärjestöjen pääsihteeri ja Syöpärekisterin johtaja kuuluvat kansallisen syöpästrategian ohjausryhmään. Ensimmäinen kansallinen syöpästrategia hyväksyttiin syksyllä 2025.
Hyvinvointialueiden kolmas toimintavuosi nosti edelleen esille niiden taloushaasteita ja monilla hyvinvointialueilla käytiin yhteistoimintaneuvotteluja ja työvoimaa vähennettiin. Seurasimme mm. jäsenyhdistystemme raporttien perusteella, miten syövän hoito ja toisaalta järjestöjen oma toiminta jatkuvat uudessa toimintaympäristössä. Joulukuussa Syöpäyhdistyksen valtuuskunta kertoi kannanotossaan huolensa soteuudistuksen yhdenvertaisuustavoitteen saavuttamisesta valtakunnallisesti.
STEA-rahoitus vähenee Suomessa 80 miljoonalla vuodesta 2025 alkaen. Se vaikuttaa laajasti kolmannen sektorin toimintaan ja järjestöjen keskinäinen kilpailu varainhankinnassa kasvaa jatkossa. Syksyllä 2025 Syöpäjärjestöt osallistui muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa mielenilmaisuun valtioneuvoston budjettiriihen yhteydessä. Järjestöt vastustivat valtionvarainministeri Purran ehdottamia 100 miljoonan euron lisäleikkauksia niiden rahoitukseen. Aktiivinen vaikuttamistyö tehosi, eikä ehdotus edennyt.
Perinteiset järjestöpäivät pidettiin vuonna 2025 Helsingissä. Valtuuskunta, hallitukset ja valiokunnat kokoontuivat pääosin hybridikokouksissa. Muut kokoukset järjestettiin etäyhteyksin.
Vuonna 2025 Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimi sairaalaneuvos, FT Rauno Ihalainen. Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkoi akateemikko, professori Sirpa Jalkanen.
Syöpäjärjestöjen rahoitus rakentuu valtionavustuksista (STEA ja THL), jäsenmaksutuloista (jäsenyhdistykset), EU-hankkeista ja omasta varainhankinnasta. Oma ammattimainen varainhankinta mahdollistaa vakaan rahoituspohjan. Säätiön rahoittajan rooli Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenyhdistysten tukijana on entistä tärkeämpi. Syöpäsäätiön brändi ja säätiön maine ovat pääomaa, joita varjellaan ja vahvistetaan pitkäjänteisesti. Syöpäsäätiön varainhankinta on vakiintunut kolmeen kivijalkaan: Roosa nauha -keräykseen, säännöllisesti lahjoittaviin ja testamenttilahjoituksiin. Roosa nauha -keräys tuotti vuonna 2025 5,9 miljoonaa euroa, joka on kaikkien aikojen ennätys. Munien puolesta -keräys järjestettiin toisen kerran yhteistyössä MTV3:n ja Liigan kanssa. Tavoitteena oli kerätä rahoitusta miesten syöpien tutkimukseen. Testamenttituotot toteutuivat erinomaisesti. Luottamus Syöpäsäätiön työtä kohtaan on edelleen vakaata.
Syövän ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja sairastuneiden kuntoutus vaativat edistyäkseen vahvaa tutkimusta. Syöpäsäätiö on tärkein yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Vuonna 2025 säätiö jakoi tutkimus- ja matka-apurahoja yli 8,0 miljoonalla eurolla.
Syöpäjärjestöjen henkilöjäsenet kuuluvat alueellisiin syöpäyhdistyksiin ja valtakunnallisiin potilasjärjestöihin. Jäsenyhdistysten varainhankintaa kehitetään keskusjärjestön tuella ja jäsenhankintaa toteutetaan yhteisin tavoittein ja toimin.
Syövän hoidon kustannuksia seurataan vuosittain, ja viimeisimmän tiedon mukaan Suomessa käytetään 1,5 miljardia euroa syövän hoitoon. Syöpärekisterin julkaisemista tilastoista löytyy ajantasaista tietoa syövän yleisyydestä kaikkialta Suomesta.
Syöpäjärjestöt toimii ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi. Se antaa meidän vapaaehtoistemme, luottamushenkilöidemme, työntekijöidemme ja lahjoittajiemme panokselle vahvan perustan.