Vahva ja osaava järjestö 2024

Syöpäjärjestöt on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja

Kansallinen syöpästrategia. Vuonna 2024 pääpaino yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa oli kansallisen syöpästrategian käynnistämisessä ja laatimisessa. Syöpästrategiatyö käynnistyi pitkällisen vaikuttamisen tuloksena toukokuussa 2024, jolloin STM antoi strategian laatimisen kansallisen syöpäkeskuksen FICANin tehtäväksi. Syöpäjärjestöt osallistui koko vuoden keskeisesti strategian valmisteluun. Syöpästrategian ohjausryhmässä toimivat pääsihteeri, Syöpärekisterin johtaja ja yhteiskuntasuhdepäällikkö. Työryhmien puheenjohtajistossa oli lukuisia Syöpäjärjestöjen edustajia, kuten myös työryhmissä.

EU-vaalivaikuttaminen. Kevään EU-vaaleissa toteutettiin Tarttumattomien tautien verkoston yhteinen somekampanja edellisenä syksynä yhdessä valmisteltujen vaalitavoitteiden pohjalta. Kansanterveysjärjestöt ottivat myös yhdessä kantaa EU-vaaleihin teemalla ”Turvallisuus on myös terveyttä ja toimintakykyä”. Parlamentin aloitettua työnsä teimme taustavaikuttamista syöpänäkökulmasta uuden terveyskomissaarin kuulemisen yhteydessä.

FICAN-yhteistyö. Kansallisen syöpäkeskuksen kanssa järjestettiin perinteiset FICAN-yhteistyöpäivät psykososiaalisen tuen teemasta. Osallistujia oli yli 80. Vuoden aikana tehtiin erittäin tiivistä yhteistyötä kansallisen syöpäkeskuksen koordinoivan yksikön kanssa kansallisen syöpästrategian valmistelussa.  Yhteistyössä järjestetty Kansallinen Syöpäfoorumi kokosi yhteen Suomen syöpäkentän toimijoita keskustelemaan kansallisen syöpästrategiatyön etenemisestä. Osallistujia oli paikan päällä noin 100 ja etäyhteydellä tilaisuutta seurasi noin 200 osallistujaa. Lisäksi järjestettiin potilaan päivä harvinaisiin syöpiin sairastuneille.

Hallitusohjelmasta nousevat vaikuttamistarpeet. Syöpäjärjestöt seurasi aktiivisesti alkoholi- ja tupakkalakiin ehdotettuja muutoksia ja lausui ja kirjoitti näistä aiheista. Syöpäjärjestöjen asiantuntija oli myös kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tupakkalain muuttamiseen liittyen. Jatkoimme nikotiinivaikuttamisesta yhdessä Suomen Ashin ja Ehyt ry:n kanssa nikotiinipussien osalta. Alkoholipolitiikassa toimme esiin erityisesti alkoholin ja ylipainon yhteyttä syöpäriskiin, mm. Alkon järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa ja pohjoismaisen CAPOC-projektin kansalaiskyselyn viestinnässä. Ylipainon syöpäriskistä tiedotettiin vuoden aikana useamman kerran.

Kevään kehysriiheen liittyen julkaisimme yhdessä Tarttumattomien tautien verkoston kanssa kannanoton terveysperustaisesta verosta, ja oman kannanoton järjestöleikkauksista ennen kehysriihtä 12.4. Kehysriiheen liittyen kampanjoimme myös somessa teemalla ” Leikkaus järjestöiltä on leikkaus syöpään sairastuneiden ja läheisten tuesta”. Kehysriihessä julkistettuja rahoitusleikkauksia kommentoimme välittömästi riihen jälkeen sekä Tarttumattomien tautien verkoston yhteisellä kannanotolla 25.4. Verkoston kanssa järjestettiin myös yhteinen aamiaistilaisuus vuoden 2024 SuomiAreenassa Terveydeksi-ohjelman toimeenpanosta, jota myös kommentoitiin tiedotteella.

Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta ja hallitus ottivat yhdessä kantaa järjestöpäivien yhteydessä ikääntyneiden syöpäpotilaiden hoitoon ja psykososiaalisen tuen ja palliatiivisen hoidon tarpeeseen ja peräänkuuluttivat kansallista keskustelua ikääntyneiden hoivasta ja elämänlaadusta. Palliatiivisen hoidon lainsäädännön edistämistä jatkettiin myös yhdessä Suomen palliatiivisen lääketieteen ja palliatiivisen hoidon yhdistysten kanssa tapaamalla Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso erityisavustajineen.  Elokuun budjettiriihen yhteydessä Syöpäjärjestöt lähestyi kaikkia kansanedustajia kannanotolla, jossa muistutettiin nopeasti kasvavasta yli 75-vuotiaiden syöpään sairastuvien määrästä, hoivan, omaishoidon ja osaavan palliatiivisen hoidon tarpeesta sekä läheisten saattohoitovapaan nopeasta voimaan saattamisesta. Syöpäjärjestöt osallistui myös eduskunnassa järjestettyyn saattohoitovapaata käsittelevään tilaisuuteen. Palliatiivisen hoidon lainsäädäntötarpeesta julkaistiin myös kannanotto kansainvälisellä palliatiivisen hoidon viikolla.

Järjestörahoitukseen liittyvät vaikuttamistarpeet. Kevään 2024 kehysriihessä järjestörahoitukseen tehtyjen leikkausten vaikutuksista viestittiin sekä ministeri Juusolle, hänen erityisavustajilleen että syksyn aikana selvitystyötä järjestörahoitusta tehneelle selvityshenkilö Mika Pyykölle.

Avoimuusrekisterin käyttöönotto. Suomessa otettiin vuonna 2024 käyttöön ensimmäistä kertaa Valtiontalouden tarkastusviraston hallinnoima avoimuusrekisteri, johon kaikkien vaikuttamistyötä tekevien organisaatioiden oli rekisteröidyttävä maaliskuun loppuun mennessä. Uuden lainsäädännön myötä vaikuttamistoiminnasta ilmoitettiin avoimuusrekisteriin ensimmäistä kertaa heinä–elokuussa, ensimmäisellä kerralla vain huhti–kesäkuun toiminnasta. Avoimuusrekisterin käyttöönottoon ja perehtymiseen käytettiin paljon aikaa ja Syöpäjärjestöt lausui myös loppuvuodesta avoimuusrekisterin taloudellisten tietojen ilmoittamisesta, painottaen hallinnollisen taakan vähentämistä.

Eduskuntayhteistyö. Eduskunnan syöpäverkosto oli käynnistynyt tällä vaalikaudella loppuvuodesta 2023 ja uusi yhteiskuntasuhdepäällikkö tapasi kansanedustaja Sari Sarkomaan ja hänen avustajansa Sonja Tammisen keväällä. Tilaisuutta kansallisesta syöpästrategiasta suunniteltiin vuodelle 2024, mutta se siirtyi seuraavalle vuodelle.

Alue- ja kuntavaalivaikuttaminen. Valmistautuminen vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleihin aloitettiin muotoilemalla Tarttumattomien tautien verkostolle yhteiset alue- ja kuntavaalitavoitteet, jotka julkaistiin verkoston nettisivulla. Hoitoon pääsyä, terveyden edistämistä ja järjestöyhteistyötä käsitteleviä teemoja esiteltiin myös Kuntamarkkinoilla yhteisellä esittelypisteellä.

Lääkepoliittinen vaikuttamistyö. Osallistuimme ECL:n Access to medicines -työryhmän työhön ja seurasimme EFPN:n (European Fair Pricing Network) työtä.

Pohjoismainen yhteistyö. Pohjoismaisten syöpäjärjestöjen verkosto NCU alkoi vuoden 2024 aikana valmistella vaikuttamistyön yhteistyötä. Yhteiskuntasuhdepäällikkö osallistui uuden vaikuttamisverkoston (Nordic Advocacy Task Force Group) valmisteluun aktiivisesti.

Yhteiskunnallisen linjapaperin päivitystyö. Keväällä 2024 päätettiin, että linjapaperi päivitetään vasta kansallisen syöpästrategian ja Syöpäjärjestöjen uuden oman strategian valmistuttua vuoden 2025 aikana.

Vastuullisuusohjelma. Yhteiskuntasuhdepäällikkö alkoi valmistella kesken jääneen vastuullisuusohjelman jatkotyötä ja kouluttautui vastuullisuusjohtamisen ja -raportoinnin perusteisiin. Vastuullisuusohjelman valmistelu aloitetaan vuonna 2025 ympäristöosiosta ja tätä varten solmittiin yhteistyösopimus ympäristöjärjestelmien asiantuntijan Ekokompassin kanssa.

Muu vaikuttamistoiminta. Syöpäjärjestöt on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mielipidekirjoituksilla eri aiheista. Vuoden aikana julkaistiin useita mielipidekirjoituksia:

• Saattohoidon tärkeät tukihenkilöt, Keskisuomalainen, vastine 28.2.2024
• Kansanterveys unohtui hallituksen alkoholipolitiikasta, HS 10.3
• Nuorten terveys ja hyvinvointi eivät paina alkoholilakia uudistettaessa, Maaseudun tulevaisuus 6.4.
• Oikeus palliatiiviseen hoitoon on turvattava laissa, HS 12.4.
• Syöpäjärjestöt kouluttavat vapaaehtoisia tukihenkilöitä vakavasti sairastuneille, HS 28.10.
• Alkoholi on syöpäriski myös ylipainon kautta HS 10.12.
• Suomi on tekemässä tupakkalakiin ison virheen HS 28.12.

Lausunnot. Vuoden 2024 aikana annettiin yhteensä 10 lausuntoa:

• Lausunto alkoholilain muuttamisesta (sosiaali- ja terveysvaliokunnalle)
• Lausunto sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta (STM:lle)
• Lausunto palveluvalikoimaneuvoston päätöksestä oireettoman henkilön mammografiatutkimuksen kriteereistä (STM)
• Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (STM)
• Lausunto kansallisen ravitsemussuosituksen luonnoksesta (Valtion ravitsemusneuvottelukunta)
• Lausunto eräistä tupakkalain nojalla annettujen asetusten muuttamisesta (STM)
• Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (STM)
• Lausunto alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (Valtiovarainministeriö)
• Lausunto alkoholilain muuttamisesta (kotiinkuljetus) (STM:lle)
• Lausunto avoimuusrekisterin taloudellisten tietojen muodostamisesta (VTV:lle)

Yhteiset johtamiskäytännöt

Johtoryhmän kokouksissa kahdesti kuukaudessa käsitellään keskeiset yhteiset asiat ja raportoidaan yksiköistä. Esihenkilöpalavereissa käsitellään toiminnan suunnittelua, budjetointia ja talon yhteisiä asioita. Yksiköiden omat palaverit on sovittu kunkin yksikön luonteelle sopivalla tavalla. Yksikköjen välistä yhteistyötä tehdään hankkeissa ja erillisissä työryhmissä.

Syöpäjärjestöissä työskenneltiin ns. monipaikkaisen työskentelyn periaatteella. Yksiköt ovat sopineet päivistä, jolloin työskennellään toimistolla.

Keskeinen osa Syöpäjärjestöjen toimintaa ovat keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen yhteiset toiminnanjohtajafoorumit, joissa käsitellään yhteisiä strategisia ja ajankohtaisia asioita.

Syöpäjärjestöissä on käytössä Proppu-projektimalli, jota on muokattu alkuperäisen vesiputousmallin ja siihen liitettyjen ketterien menetelmien myötä hybridimalliksi. Mallin keskeisiä periaatteita ovat läpinäkyvyys ja jatkuva kehittäminen. Projektivastaava perehdyttää uusia projektipäälliköitä projektimallin, työkalujen ja dokumenttipohjien käytössä.

Projektitoimisto (projektien ohjausryhmä) hyväksyy projektisuunnitteluun liittyvät dokumentit varmistaakseen, että tavoitteet ovat realistisia esim. määrittelyn ja mittaamisen osalta sekä riskien huomioimisen osalta. Ohjausryhmä kehittää mallia projekteista saadun palautteen pohjalta.

Projektisalkku on työväline, josta löytyy tiedot kaikista tehdyistä ja tekeillä olevista projekteista sekä niiden kulloisestakin vaiheesta.

Strategiakauden 2020-2025 kehitysohjelmiin liittyvät projektit

Psykososiaalisen tuen ja palveluiden brändäys ja markkinointi. Projektin tarkoituksena oli parantaa Syöpäjärjestöjen psykososiaalisen tuen palvelujen tunnettuutta rakentamalla uusi palvelubrändi. Lanseerasimme Luoto-brändin sisäisesti kevään järjestöpäivillä ja markkinointimateriaalit ja Luoto-sivut valmistuivat vuoden loppuun mennessä.

Jäsenyyden kehittäminen ja jäsenhankinnan vahvistaminen.  Projektin tavoitteena oli saada yhdistysten jäsenmäärän lasku pysähtymään ja edelleen vahvistaa yhdistysten jäsenpohjaa. Projektissa tuotettiin mm. jäsenyyden hissipuhe ja koottiin hyviä käytäntöjä yhdistysten jäsenhankinnan tueksi. Lisäksi toteutettiin yhteinen jäsenhankinnan kampanja uusien jäsenten hankkimiseksi.

Syöpäjärjestöjen varainhankinnan vahvistaminen. Projekti keskeytettiin, kun tieto tulevien vuosien STEA-rahoitusmuutoksista tuli. Aloitimme kaikkien jäsenyhdistysten pitkän tähtäimen taloussuunnittelun talousjohtajan johdolla.

Tutka eli Syöpärekisterin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen kehittäminen. Monivuotisen projektin tavoitteena on kehittää tietopalveluiden sisältöjä ja käytettävyyttä vastaamaan monipuolisemmin tutkijoiden ja syöpäpotilaita kohtaavien terveydenhuollon asiantuntijoiden tarpeisiin syöpätutkimuksen ja syövän ehkäisytyön vahvistamiseksi. Palveluina tuotetaan uutta tilastollista analytiikkaa ja tiedon esittämismuotoja eri kohderyhmille.

Syöpärekisteri tietoturvalliseen ympäristöön. Syöpärekisterin tietovaranto siirtyi 2024 Telian tietoturvalliseen ympäristöön. Suoraan tunnisteellisen tiedon käsittely on nyt rajattu ja eriytetty pseudonymisoidun tiedon käsittelystä. Toimintakykyymme edellytyksenä on asiakkaidemme ja suuren yleisön luottamus Syöpäjärjestöille annettujen tietojen käsittelyyn tietoturvallisesti.

Järjestötoiminta ja Syöpäsäätiön tuki jäsenyhdistyksille

Järjestötoiminta keskittyy sisäisen yhteistyön ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen. Siinä on tärkeää löytää ne aiheet ja toiminnot, joissa yhteistyön tekeminen vahvistaa järjestöämme valtakunnallisesti. Esimerkiksi yhdistysten jäsenmäärän väheneminen on ollut haaste, jota on haluttu lähteä ratkomaan mm. yhteisellä jäsenkampanjalla. Vuoden 2024 lopussa Syöpäyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 96 994.

Järjestövaliokunta ja toiminnanjohtajakokous. Järjestövaliokunnalla ja säännöllisesti pidettävillä toiminnanjohtajakokouksilla on keskeinen rooli järjestön kehittämisessä. Tärkeimmät järjestötyön asiat käsitellään molemmissa kokoonpanoissa. Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen asettama järjestövaliokunta tukee hallitusta sen päätöksenteossa. Kukin jäsenyhdistys saa vuorollaan edustajansa järjestövaliokuntaan, jonka puheenjohtajana toimi vuonna 2024 Annikki Thodén. Järjestövaliokunta kokoontui vuoden aika neljä kertaa.

Toiminnanjohtajakokous on koordinoiva ja vuorovaikutuksellinen foorumi, joka kokoaa järjestön keskeiset toimihenkilöt yhteen. Vuonna 2024 kokouksia järjestettiin kuusi, minkä lisäksi etätapaamisia järjestettiin noin kahden viikon välein. Kaikkien niiden puheenjohtajina toimivat Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Lindfors ja Rintasyöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Niemi. Toiminnanjohtajakokouksilla ja -tapaamisilla on tärkeä rooli yhteisen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Ruotsinkielisiä toiminnanjohtajakokouksia järjestettiin kaksi. Pohjanmaan Syöpäyhdistys vastasi ruotsinkielisen toiminnan valtakunnallisesta koordinaatiosta.

Järjestötoiminnan ohjausryhmä. Järjestötoiminnalle perustettiin vuonna 2024 ohjausryhmä. Sen tehtävänä on tuoda paremmin jäsenyhdistysten näkemys järjestötoiminnan suunnitteluun ja priorisointiin.

Järjestöpäivät ja osaamisen kehittäminen. Syöpäjärjestöjen järjestöpäivät kokoavat vuosittain yhteen yhdistysten luottamushenkilöitä ja henkilöstöä keskustelemaan järjestölle tärkeistä ajankohtaisista teemoista. Vuonna 2024 järjestöpäivät pidettiin Lappeenrannassa. Lisäksi järjestettiin pienempiä koulutustilaisuuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja yhteisten toimintatapojen juurruttamiseksi.

Jäsenyhdistysten toimistohenkilöstölle järjestettiin yksi koulutuspäivä sekä kuukausittain koulutuksellisia tapaamisia.

Syöpätyön tuki. Syöpäsäätiön vuosittain myöntämä tuki Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestöille on jo vakiintunut toimintapa toteuttaa käytännön neuvontatoimintaa sekä potilaan ja läheisen tukemista. Syöpätyön tuki kohdentuu pääasiassa psykososiaalisen tuen palkkakustannuksiin. Syöpäsäätiö avusti toimintaa 725 000 eurolla. Syöpätyön tukeen kanavoidaan rahoitusta säätiön käyttörahastosta. Jäsenyhdistykset hakevat avustusta vuosittain ja raportoivat samalla edellisen vuoden avustuksen käytöstä.

Säätiön yksi tavoite on mahdollistaa tasavertaisia syöpätyön tuen palveluita eri puolella Suomea. Syöpätyön tuki on kohdistunut erityisesti jäsenyhdistysten perustoimintaan, jolla on tärkeä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten palvelujen täydentäjänä. Syöpätyön tuki kohdentuu mm. psykososiaaliseen tukeen, neuvontaan ja tiedottamiseen, joita julkinen sektori pystyy harvoin tarjoamaan yhtä kokonaisvaltaisesti.

Tuen tuloksellisuutta mitataan vuosittaisella raportoinnilla, mm. tapahtumien tai potilaskohtaamisten määrällä. Palvelujen laatua arvioidaan asiakaskyselyillä. Avustustoiminta raportoidaan osana jäsenjärjestön vuosikertomusta ja tilinpäätöstä.

Vuonna 2023 tehdyn syöpätyön tuen arviointi- ja kehittämishankkeen linjauksia hyödynnetään, kun arvioidaan sen rahoituksen käyttöä, tarpeita, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja paikallisia tarpeita.

Yhteinen tilastointi. Syöpäjärjestöjen yhteistä tilastointia kehitetään yhteismitallisen tiedonkeruun mahdollistamiseksi.

Henkilöstö

Tavoitteet. Syöpäjärjestöjen tavoite työnantajana on, että henkilöstö kokee iloa työstään, on sitoutunut ja motivoitunut sekä saa riittävästi ja oikea-aikaista tukea työhönsä ja osaamisensa kehittämiseen. Panostamme henkilöstön kehittämiseen ja olemme koulutusmyönteinen työyhteisö. Meille on tärkeää, että ihmiset viihtyvät meillä ja suosittelevat meitä työnantajana.

Toimintavuoden aikana alkoi 34 uutta työsuhdetta (mukana myös kesätyöntekijät ja harjoittelijat) ja päättyi 26 työsuhdetta. Vuoden 2024 aikana teimme noin 103 henkilötyövuotta ja henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 110 työntekijää.

Uudet toimitilat -tilaprojekti Vuoden 2024 alkupuoli oli tiivistä uusien toimitilojen muutostöiden ja sisustuksen suunnittelua ja valmistelua. Huhtikuussa toimistomme muutti Mäkelänkadulle.

Työhyvinvointi Viimeisen GPTW-kyselyn tulosten perusteella laaditun työhyvinvointisuunnitelman käsittelyä jatkettiin vuoden 2024 aikana. Henkilöstölle esiteltiin lopullinen versio henkilöstöpalaverissa.

Toimiston muutto edellytti työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitystä, jonka Mehiläinen teki marraskuussa 2024. Selvitykseen kuului osana henkilöstökysely, jonka tulokset saatiin joulukuussa.

Kaikkien osastojen edustajista koottu työryhmä rakensi uudelle toimistolle pelisäännöt, jotka ohjeistavat käytännön toimistoelämää.

Tietohallinto, tietosuoja ja tietoturva

Tietohallinnon tavoitteena on toiminnan tehostaminen sekä ICT-infrastruktuurin toimintavarmuuden ja palveluiden turvaaminen. Tämän saavuttamiseksi siirryttiin Katakri-auditoituun konesaliin ja uudistettiin palvelinlaitteisto sekä virtualisointialusta. Tietohallinto osallistui myös uuden toimitilan suunnitteluun, muuttoon ja toimiston uusien teknisten ratkaisujen toteutukseen.

Jäsenyhdistysten yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä Järkkäri. Jäsenyhdistysten yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän, Järkkärin, kehittäminen jatkui. Järjestelmän tilastointia parannettiin, jäsenlaskutuksen prosesseja ja teknistä alustaa päivitettiin ja uusia ominaisuuksia otettiin käyttöön.

Syöpärekisterin tietojärjestelmäprojektissa jatkettiin laadunvarmistussovellus Skriinarin ja syöpäkoodauksen tukisovelluksen Canstan kehitystä loppukäyttäjien palautteen pohjalta.    Raportoinnin tukena jatkettiin scrAll-projektia, joka yhtenäistää ja tehostaa raportointia Syöpärekisterissä.  Lisäksi osallistuttiin patologian alan SNOMED CT -löydösluokituksen toteutustyöhön ja varauduttiin sen käyttöönottoon.

Tietosuoja ja tietoturva. Suomen Syöpäyhdistystä koskevat valtionhallinnon viranomaisten tietoturvallisuusvaatimukset syöpä- ja joukkotarkastusrekisterien rekisteröinnissä ja tilastoinnissa. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yleistä tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia sekä tietosuojaa koskevia erityissäännöksiä. Seuraamme aktiivisesti muutoksia lainsäädännössä, VAHTI hyvät käytännöt -tukimateriaaleja ja viranomaisten tietoturvallisuuden Katakri-auditointikriteeristöä sekä tietosuojaviranomaisen ohjeita.

Tietoturvallisen työskentelyn linjaukset koskevat koko henkilöstöä. Tietosuojasta ja -turvasta huolehtivat tietosuojavastaava, tietoturvapäällikkö, teknistä tietoturvaa konsultoiva henkilö sekä tietosuoja- ja tietoturva-asioita käsittelevä tietoturvaryhmä.

Tietosuojavastaava ja tietoturvapäällikkö perehdyttivät 27 uutta työntekijää tietosuoja- ja tietoturva-asioihin. Henkilöstölle tehtiin ja julkistettiin tietosuojaohje tiedon vastaanotto- ja toimitustavoista.

Vuonna 2024 aloitettiin kartoittamaan tietovarantoja, tietojärjestelmiä ja tietoturvatarpeita. Lisäksi solmittiin tietosuojasopimuksia henkilötietojen käsittelijöille ulkoistetuista henkilötietojen käsittelytoimista. Syöpärekisterin seitsemäs tietotilinpäätös julkistettiin. Jäsenyhdistyksiä neuvottiin tietosuoja-asioissa.

Tekninen tietoturva. Tietohallinto siirtyi käyttämään palvelinlaitteistolle Katakri-auditoitua konesalia ja samalla uusittiin palomuuri. Ulkoiset nimipalvelut siirrettiin ulkoiselle palveluntarjoajalle, jolloin myös verkkosivustojen DDOS-suojaus parani merkittävästi. Uusi VPN-ratkaisu ja Azure Virtual Desktop otettiin testikäyttöön. Lisäksi olemassa oleviin tietoturvauhkiin vastattiin tekemällä järjestelmiin muutoksia.

Talous ja hallinto

Taloudessa keskityttiin perustalouspalvelujen tuottamiseen ja talousprosessien vakiinnuttamiseen. Nykyistä talousjärjestelmää kehitettiin myös yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa. Lisäksi sijoitustoimintaa ja sen raportointia kehitettiin edelleen sekä yhteistyössä ulkoisten kumppanien kanssa että sisäisesti toimintaa kehittäen.

Taloudellisen raportoinnin uudistamisen lisäksi taloudellista lyhyen aikavälin suunnittelua budjetoinnin ja ennustamisen osalta syvennettiin. Syöpäjärjestöille laadittiin pitkän aikavälin taloudelliset suunnitelmat, joita päivitetään strategiatyön edetessä.

Taloudellinen kehitys. Syöpäjärjestöjen rahoitus on osittain kytköksissä valtiontalouden kehitykseen. Valtionavustusten ennakoidaan pienenevän erityisesti STEA-rahoitteisissa toiminnoissa Syöpäjärjestöissä. THL:n valtionavustus Suomen syöpärekisterin toimintaan saatiin pidettyä toistaiseksi yli miljoonan euron tasossa. Vuoden lisärahoitus kohdentui joukkotarkastus- ja seulontatoimintoihin ja niiden kehittämiseen sekä laatutyöhön. STEA-avustusten valtakunnallinen taso vähenee entisestään vuoden 2025 aikaistettujen säästöjen vuoksi myös vuosina 2026-27, mikä vaikuttanee myös Syöpäjärjestöjen osuuksiin vähentäen.

Varainhankinta

Tavoitteet ja tulokset: Vuonna 2024 Syöpäsäätiön tavoitteena oli saada lahjoituksina ja yrityssopimusten tuottona 16,6 miljoonaa euroa. Varainhankinnan kolme kivijalkaa olivat säännöllinen lahjoittaminen, eli kuukausilahjoittaminen, Roosa nauha -keräys sekä testamenttilahjoittaminen. Vuoden 2024 operatiivinen painopiste oli edellisvuoden tapaan yritysvarainhankinta sekä uutena testamenttivarainhankinnan vahvistaminen. Jälkimmäinen konkretisoitui rekrytoimalla testamentti- ja suurlahjoittajavastaava.  Yritysvarainhankinnan tiimi vahvisti yritysten palvelua erityisesti vahvistamalla CRM-järjestelmän hyödyntämistä yrityskumppaneiden sitouttamisessa ja niiden ammattimaisissa hallinnoissa.

Syöpäsäätiön varainhankinnan tuottoja kertyi yhteensä 41,3 miljoonaa euroa, joista testamenttituottoja oli 28,4 miljoonaa euroa. Hallinto- ja rahankeräyskulut olivat yhteensä 11 % (2023 24 %). Varainhankinnan ja testamenttituottojen erittäin positiivinen tulos vahvistaa Syöpäsäätiön roolia merkittävänä syöpätutkimuksen rahoittajana sekä syöpään sairastuneiden tukipalveluiden ja syöpätyön turvaajana Suomen Syöpäyhdistyksen kautta.

Testamenttilahjoittaminen. Vuosi 2024 on historiallinen 28,4 miljoonan euron testamenttituotoilla. Historiallisuutta lisää se, että tiedoksisaannit Syöpäsäätiölle tehdyistä testamenteista kasvoivat kuluvana vuonna ja tämä johtunee Syöpäsäätiön vahvasta tunnettavuudesta, väestömme ikärakenteesta, testamentattavan varallisuuden kasvusta sekä ennen kaikkea suomalaisten tahdosta löytää ratkaisu syöpäsairauteen.

Säännöllinen lahjoittaminen. Syöpäsäätiöllä oli vuoden lopussa 40 000 kuukausilahjoittajaa. Keskeisimpinä keinoina uusien kuukausilahjoittajien rekrytoimiseksi olivat vuosittainen Roosa nauha Tanssii tähtien kanssa -ohjelma sekä vahva verkko- ja telemarkkinointi. Talon sisäinen teletiimi jatkoi työtään ulkopuolisen telemarkkinointiyrityksen rinnalla. Lahjoittajapalvelu palveli uusia ja nykyisiä lahjoittajia ammattitaidolla huolehtien maksujen oikeellisuudesta ja oikea-aikaisuudesta.

Roosa nauha -keräys. Vuonna 2024 Roosa nauhan ja rannekkeet suunnitteli Vesterinen Yhtyeineen.  Keräyksen kattoteema oli slogan Anna toivon elää. Roosa nauha -keräyksen tuotoilla tuetaan jo viidettä vuotta kaikkien syöpien tutkimusta. Tutkimusteemaksi valikoituivat keuhkosyövät.

Keräys alkoi Musiikkitalossa järjestetyllä yli 100 hengen lanseeraustilaisuudella, jonka juonsi Vappu Pimiä. Keräys toteutettiin lokakuussa ja se päättyi Roosa Nauha Tanssii tähtien kanssa -livelähetykseen. Ohjelman aikana lahjoitettiin 1,6 miljoonaa euroa ja 1500 lupautui kuukausilahjoittajaksi. Ennen livelähetystä varainhankintatiimi järjesti nk. etkot, johon osallistui noin 300 henkeä. Kutsuvieraat olivat Roosa nauhan yrityskumppaneita, sidosryhmiä ja kampanjassa mukana olleita vapaaehtoisia. Roosa nauhan jälkimarkkinointi käynnistyi heti marraskuun alussa ja sitä tehtiin aina joulukeräyksen alkamiseen saakka. Roosa nauhan tulosjulkistus oli 4. helmikuuta, josta alkaa Roosa nauhan kiitosviikot. Kampanjan tavoite oli kerätä 4,2 miljoonaa euroa kotimaiselle tutkimukselle, mutta Roosa nauha -keräyksen tuotot olivat ennätykselliset 5,4 miljoonaa euroa.

Joulukeräys. Vuoden viimeisellä keräyksellä – joulukeräyksellä – kerättiin varoja syöpätutkimukseen. Joulukeräyksen kasvoina olivat aivosyöpään sairastunut Olga Temonen, leukemiaan sairastunut Saaga Nieminen ja hänen äitinsä Tiiu Nieminen sekä syöpätutkija, apulaisylilääkäri Artturi Mäkinen. Joulun ajan hyväntekeväisyyden markkinat ovat hyvin kilpailtuja. Syöpäsäätiön markkinointibudjetin vaatimattomuudesta huolimatta pääsimme joulukeräyksen tuotoissa lähes asetettuun tavoitteeseen.

Munien puolesta keräys. Uudistuminen ja rohkeus arvioida uusia kohderyhmiä on osa varainhankinnan pitkän aikavälin suunnitelmaa. Keväästä 2023 alkaen suunniteltiin miehille suunnattua kampanjaa, joka poikkeaisi Roosa nauha -kampanjasta sen tonaliteetin, rohkeuden, kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden osalta. Munien puolesta -keräys järjestettiin ensimmäistä kertaa. Kampanjalla kerättiin varoja eturauhassyövän ja kivessyövän tutkimukselle sekä tuotiin tietoisuutta näistä syövistä. Kampanjakasvona oli jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen. Lisäksi jääkiekkoilija Jimi Suomi jakoi kampanjan aikana oman tarinansa ja mukana oli myös syöpätutkija Antti Rannikko. Keräys toteutettiin yhteistyössä MTV:n ja Liigan kanssa ja yrityskumppani oli Black Horse. Ensimmäisenä vuonna keräyksellä päästiin budjettitavoitteeseen. Yhteistyö MTV:n ja Liigan kanssa jatkuu kolmen vuoden ajan.

Syöpäsäätiön juhlatoimikunta. Juhlatoimikunnan vuoden 2024 puheenjohtajana toimi Jussi Vuori, paremmin suurelle yleisölle tuttu taiteilijanimellä Jussi69. Juhlatoimikunta järjesti kaksi tapahtumaa suomalaisen syöpätutkimuksen hyväksi. Huhtikuussa Ritarihuoneella Helsingissä pidettiin Afternoon Tea -hyväntekeväisyystapahtuma perinteisellä englantilaisella teekattauksella. Elokuussa Juhlatoimikunta kutsui vieraita hyväntekeväisyyden ja tenniksen pariin Kalastajatorpan Tennisklubille. Juhlatoimikunnan rahastosta myönnettiin 20 000 euron arvoinen apuraha apulaisprofessori Michael Jeltschille. Juhlatoimikunnalla on Syöpäsäätiössä nimeään kantava rahasto, jonne tapahtumista kertyneet tuhansien eurojen lipunmyynti- ja arpajaistulot tänäkin vuonna ohjautuivat.

Syöpäsäätiön brändin vahvistaminen ja markkinointi. Syöpäsäätiöllä on hallinnassaan kaksi brändiä: Syöpäsäätiö sekä Roosa nauha. Syöpäsäätiö-brändin kehittämistä ja tunnettuuden kasvattamista jatkettiin brändikampanjoinnilla, johon kytkettiin markkinoinnin ja viestinnän automaatioita. Tavoitteena oli palvella toiminnastamme kiinnostuneita kansalaisia oikea-aikaisesti juuri heitä kiinnostavalla sisällöllä. Brändin vahvistaminen ja tunnettuuden kasvattaminen sekä luotettavuuden lisääminen otettiin huomioon myös kaikissa varainhankintatuotteisiin liittyvässä sisällöntuotannossa.

Syöpäsäätiön alabrändejä, Munien puolesta -keräystä ja joulukeräystä kehitettiin kohderyhmälähtöisesti siten, että ne jalkauttavat kuitenkin hallitusti emobrändinsä arvoja ja visuaalista ilmettä.

Roosa nauha -brändin hallintaa kehitettiin luomalla mittarit ja seurantamalli sille, kuinka kansalaiset ja lahjoittajat kokevat brändin. Roosa nauha -keräyksen yhteydessä järjestettiin myös ns. kiitoskampanja, jossa kerrottiin keräyksen tuloksista ja varojen käytöstä.

Syöpäsäätiön viestintä. Syöpäsäätiön brändiä vahvistettiin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti myös viestinnän avulla: ulkoisessa viestinnässä keskityttiin ydinviesteihin kvartaaliteemoittain, keräyksiä tukevaan lahjoittaja- ja kampanjaviestintään ja laajan medianäkyvyyden avulla. Lisäksi tuotettiin monipuolisia sisältöjä Munien puolesta- keräyksen, Roosa nauha -keräyksen sekä joulukeräyksen viestintään. Syöpäsäätiön juhlatoimikuntaa tuettiin viestinnällä säätiön kanavissa. Loppuvuodesta julkistettiin säätiön myöntämät apurahat ja säätiön tunnustuspalkinnot.

Mediatyössä hyödynnettiin myös Syöpäjärjestöjen asiantuntijoiden osaamista. Säätiön viestinnässä tavoitteena ylläpitää ja vahvistaa Syöpäsäätiön roolia mieluisimpana hyväntekeväisyyskohteena ja yhteistyökumppanina myös tulevaisuudessa.  Vuonna 2024 Syöpäsäätiö julkaisi 14 mediatiedotetta ja järjesti kaksi lehdistötilaisuutta: Roosa nauha -lanseeraustilaisuuden ja Roosa Tanssii tähtien kanssa -pressin yhteistyössä MTV:n kanssa.

Ansaittu medianäkyvyys: Vuoden 2024 aikana Syöpäsäätiö mainittiin 363 kertaa toimituksellisessa mediassa ja osumat näytettiin 45.6M kertaa mahdollisille lukijoille/katsojille. 264 kaikista maininnoista oli verkkomediasta, 89 printtimediasta ja 10 radio- ja tv-osumia.

Roosa nauha mainittiin 393 kertaa toimituksellisessa mediassa vuoden aikana, ja osumat näytettiin 60.4M kertaa mahdollisille lukijoille/katsojille. 248 kaikista maininnoista oli verkkomediasta, 134 printtimediasta ja 11 radio- ja tv-osumia. (Vertailuna ed. vuoteen: Syöpäsäätiölle mediaosumia kertyi 255 vuonna 2023 ja Roosa nauha -keräyksen teeman, lasten syöpiin liittyviä artikkeleita julkaistiin 195 kappaletta. Roosa nauha mainittiin yhteensä 268 artikkelissa syksyllä 2023).

Roosa nauha -keräyksen teemana 2024 olivat keuhkosyövät. Keuhkosyöpien asiantuntijaryhmä antoi kampanjalle teemallista tukea. Yleisesti mediassa näkyi kampanjan aikana teemamme hyvin: syöpätutkimukseen viitattiin 313 ja keuhkosyöpään 497 artikkelissa. Keuhkosyöpä sai Roosa nauha -keräyksen yhteydessä 67 mainintaa toimituksellisissa artikkeleissa, syöpätutkimukseen viitattiin 102 artikkelissa ja nauhan suunnittelija näkyi 56 artikkelissa. Medianäkyvyys oli suurinta lokakuussa.

Lahjoittajaviestintä. Lahjoittajaviestintää tehtiin säännöllisesti uutiskirjeillä, kiitosesitteellä, neljä kertaa vuodessa toteutetulla vetoomuksella ja säätiön some-kanavien päivittäisviestinnällä. Syöpätutkijoiden haastatteluja ja verkkoartikkeleita julkaistiin vuoden aikana miesten yleisimpiin syöpiin ja keuhkosyöpiin liittyen. Syöpäsäätiön verkkosivujen kävijämäärä oli vuonna 2024 yhteensä 152 000 (vrt. ed. vuonna 148 000). Roosa nauha -verkkosivuilla oli vuoden aikana 123 000 kävijää. (vrt. ed. vuonna 122 000).  Some-kanavia päivitettiin aktiivisesti. Roosa nauha -Facebook-sivulla oli vuoden päättyessä yli 100 000 seuraajaa, mikä on samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Tutkimusapurahaviestintä. Tutkimusapurahoista ja niiden hakemisesta viestitään Syöpäsäätiön verkkosivuilla, joiden kautta voi myös hakea apurahaa. Tutkijoita sitoutetaan edelleen kertomaan työnsä tuloksista haastatteluin ja verkkoartikkelein. Niistä kerrotaan myös Tutkimusmatkalla-konseptin materiaaleissa säätiön lahjoittajaviestinnässä. Verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa kehitetään edelleen analytiikkapohjaista toimintaa ja suunnitelmallisuutta seuraajien sitouttamiseksi ja lisäämiseksi.

Viestintä

Suomen Syöpäyhdistyksen viestinnän tavoite on tuottaa tietoa ja kertoa palveluista niin, että ne ovat mahdollisimman helposti löydettävissä. Viestintäsisällöt tukevat Syöpäjärjestöjen kohderyhmiä erilaisissa elämäntilanteissa ja tiedontarpeissa.

Viestintäyksikkönä vastaamme yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä brändistä ja maineesta. Toteutamme keskustoimiston eri toimintojen – psykososiaalisen tuen, terveyden edistämisen ja Suomen Syöpärekisterin – viestintää yhteistyössä toimintojen asiantuntijoiden kanssa.

Tunnettuuden ja brändin vahvistaminen. Rakensimme yhdessä järjestön psykososiaalisen tuen asiantuntijoiden kanssa uuden Luoto-palvelubrändin. Brändityö oli osa laajempaa järjestön strategian kehitysohjelmaa, jossa tavoitteena oli yhtenäistää järjestön psykososiaalisia palveluja ja parantaa niihin ohjautumista uuden brändin avulla. Lanseerasimme brändin sisäisesti järjestöpäivillä keväällä 2024. Vuoden loppuun mennessä valmistuivat markkinointimateriaalit sekä suunnitelma brändin ulkoisesta lanseerauksesta ja markkinoinnista.

Järjestön asiantuntijoille suunnattu Tähtiasiantuntija-valmennus jatkui vuonna 2024. Tavoitteemme on rakentaa Syöpäjärjestöistä vahvasti viestivä organisaatio, jonka vankan perustan muodostavat asiantuntijoiden omat vuorovaikutus-, viestintä- ja verkostoitumistaidot.

Pyrimme vahvistamaan järjestön tunnettuutta myös 11 kertaa vuodessa ilmestyneellä ulkoisella uutiskirjeellä. Sen tilasi hieman yli 1100 henkilöä.

Asiakasymmärryksen syventäminen. Jatkoimme järjestelmällistä asiakasymmärryksen syventämistä ja viestinnän kohderyhmien tarpeiden kartoittamista.

Kaikki syövästä -sivuston käyttäjähaastatteluilla selvitettiin, ovatko sairastuneet ja läheiset saaneet sivustolta tukea sairauden tuomiin haasteisiin elämässä. Haastatteluja tehtiin yhdeksän. Kysyimme erityisesti mielipidettä kriisiosiosta ja kiinnostusta ottaa yhteyttä Syöpäjärjestöjen keskustelutukeen, jossa järjestömme sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarjoavat psykososiaalista tukea sairastuneille ja läheisille.

Kohderyhmien edustajat pääsivät osallistumaan myös järjestömme Luoto-brändin kehittämiseen, mm. verkkosivujen käyttöliittymän, sisältöjen ja visuaalisuuden suunnitteluun. Projektissa oli mukana yhdeksän henkilöä, joista suurin osa oli sairastuneita tai läheisiä. Kohderyhmäyhteistyöllä haimme syvempää ymmärrystä siitä, millainen visuaalinen ja tekninen toteutus palvelisi parhaiten sairastuneiden ja läheisten tarpeita ja millaiset sisällöt innostaisivat heitä hakemaan keskustelutukea.

Otimme asiakasnäkökulman huomioon myös Syöpä-lehdessä. Lukijoista koostuva paneeli arvioi neljä kertaa vuodessa lehden sisältöjä ja ulkoasua sekä ideoi lehteen uusia sisältöjä. Paneelissa oli mukana 30 henkilöä.

Kampanjaviestintä. Nostimme Maailman syöpäpäivänä helmikuussa järjestön sosiaalisen median kanavissa esille liikunnan merkityksen syöpähoitojen tukena ja elämänlaadun parantajana. Euroopan syöpäviikolla toukokuussa otimme sosiaalisen median kampanjan teemaksi ravitsemuksen, jolloin jaoimme vinkkejä ja ideoita kasvisten, proteiinin ja kuitujen lisäämisestä ruokavalioon.

Kohdunkaulan syövän seulontaan osallistuminen on Suomessa nuoremmissa ikäluokissa alhaisempaa kuin vanhemmilla. Matalimmin koulutetut osallistuvat muita heikommin. Toteutimme maaliskuussa Käytä aikasi -somekampanjan, jonka tavoitteena oli kasvattaa tietoisuutta kohdunkaulan syövän seulonnasta, motivoida kohderyhmää osallistumaan ja lisätä osallistuvien määrää. Kampanjalla tavoitimme 177 392 henkilöä, mikä on 51 % kohderyhmästä Suomessa. Vaikuttajayhteistyön kautta tavoitimme 23 290 henkilöä ja kampanjasivulla vieraili kampanja-aikana 2 748 käyttäjää.

Jäsenyhdistystemme jäsenmäärä on vähentynyt viime vuosina. Tämän vuoksi toteutimme sosiaalisessa mediassa jäsenhankintakampanjan osana järjestömme Jäsenyyden ja jäsenhankinnan kehittäminen -projektia. Tavoitteena oli lisätä Syöpäjärjestöjen tunnettuutta ja saada lisää jäseniä jäsenyhdistyksiimme.  Kampanjalla tavoitimme 328 186 suomalaista. Heistä 6 636 vieraili Syöpäjärjestöt-sivustolla tutustumassa jäsenetuihimme ja heistä 375 jatkoi eteenpäin jäsenyhdistysten sivustoille liittymään jäseniksi. Jäsenyhdistyksiin liittyi kampanjan aikana kaiken kaikkiaan 639 uutta jäsentä.

Verkkosivustot. Tärkeimmät ulkoiset verkkomediamme ovat Kaikki syövästä-, Syöpäjärjestöt-, Ilman syöpää-, Luoto-, ja Suomen Syöpärekisteri -sivustot. Viestintäyksikkö vastaa niiden kehittämisestä ja ylläpidosta.

Verkkoviestinnän vuoden 2024 keskeisin kehityshanke oli Syöpäjärjestöt -sivuston tekninen ja sisällöllinen uudistaminen. Julkaisimme uuden sivuston syyskuussa.

Lisäksi rakensimme verkkosivut uudelle Luoto-brändille. Psykososiaalista keskustelutukea tarjotaan laajasti alueellisissa syöpäyhdistyksissä ja joissakin valtakunnallisissa potilasyhdistyksissä, joten jokainen niistä sai oman Luoto-sivunsa. Julkaisimme Luoto-kokonaisuuden joulukuussa.

Kaikki syövästä -sivuston suomenkielisillä sivuilla oli Google Analyticsin tavoittamia käyttäjiä noin 908 775 (vuonna 2023 vastaava luku oli 816 530). Ruotsinkielisillä sivuilla käyttäjiä oli noin 21 580 ja englanninkielisillä noin 8 911. Edellisvuonna ruotsinkielisillä sivuilla oli noin 94 515 käyttäjää ja englanninkielisillä sivuilla 6 027. Sivuston suosituin osio oli edelleen syöpätaudeista kertova kokonaisuus.

Syöpäjärjestöt-sivuston suomenkielisillä sivuilla oli Google Analyticsin tavoittamia käyttäjiä vuodessa noin 77 047 (vuonna 2023 heitä oli 100 000). Ruotsinkielisillä ja englanninkielisillä sivuilla käyttäjiä oli yhteensä noin 18 000. Ilman syöpää -sivuston suomenkielisellä sivustolla vieraili vuoden aikana noin 59 352 käyttäjää (vuonna 2023 käyttäjämäärä oli 79 320). Ruotsinkielisellä sivustolla käyttäjiä oli 2024 noin 5 470 ja englanninkielisellä sivustolla 1 806.

Suomen Syöpärekisterin sivustolla oli vuonna 2024 noin 49 300 käyttäjää (31 000 vuonna 2023). Englanninkielisellä versiolla käyttäjiä oli noin 4 600 ja ruotsinkielisellä noin 2 300.

Sosiaalinen media. Vastaamme lukuisista järjestön sosiaalisen median kanavista. Kohderyhmiemme tavoittamisen näkökulmasta strategisesti tärkeimmät kanavat ovat Facebook, LinkedIn ja Instagram. Syöpäjärjestöt-sivulla Facebookissa oli 13 800 seuraajaa (vuonna 2023 määrä oli 12 922). LinkedInissä seuraajia oli 1 538 (vuonna 2023 seuraajia oli 1 157). LinkedIn-viestintä painottuu järjestö- ja työnantajabrändin teemoihin. Facebookissa julkaisemme sisältöjä, jotka tukevat syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään sekä kaikkia omasta terveydestään kiinnostuneita.

Instagramissa jaamme muun muassa terveyden edistämiseen ja Syöpäjärjestöjen ajankohtaisiin asioihin liittyviä sisältöjä. Instagramissa seuraajia oli vuoden 2024 lopussa 2 646 (vuonna 2023 määrä oli 2 340). Järjestöllä on myös YouTube-kanava, jolla on 2 300 tilaajaa (vuonna 2023 heitä oli 1890).

Mediaviestintä. Vuoden 2024 aikana Syöpäjärjestöt (ml. Suomen Syöpärekisteri) mainittiin toimituksellisessa mediassa 760 kertaa ja osumat näytettiin 155,9M kertaa mahdollisille lukijoille/katsojille. Kaikista maininnoista 665 oli verkkomediasta, 231 printtimediasta ja 32 oli tv- ja radio-osumia. Syöpäjärjestöjen asiantuntijat esiintyivät mediassa 265 ja Suomen Syöpärekisterin 200 kertaa.

Vuonna 2024 medianäkyvyyttä toivat mm. syöpätilastoihin, syöpäseulontoihin ja syövän riskitekijöihin, kuten UV-säteilyyn ja nikotiinituotteisiin, liittyvät aiheet. Julkaisimme 20 tiedotetta ja mediapalvelumme palveli median edustajia 52 kertaa.

Syöpä-Cancer-lehti. Syöpäjärjestöjen aikakauslehti on viestinnän tärkein painotuote. Vuonna 2024 Syöpä-Cancer -lehti ilmestyi neljä kertaa. Lehden levikki on lähes 86 000. Lehti postitettiin Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistysten jäsenille sekä lehden tilaajille. Syöpä-Cancer-lehden välissä ilmestyi erikseen tilattava ruotsinkielinen liite, jota postitettiin noin 4 250 kappaletta. Lehden ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana.

Lehdellä on suomen- ja ruotsinkielinen digilehti Kaikki syövästä -sivustolla.

Jäsenyhdistysten viestinnän tukeminen. Teimme jäsenyhdistysten käyttöön viestintäpohjia mm. Maailman syöpäpäivän ja Euroopan syöpäviikon viestintään. Järjestön yhtenäistä viestintää tuki myös valtakunnallinen viestintäverkosto, joka kokoontui kuukausittain Teamsissa. Järjestimme verkostolle koulutuspäivän mediaviestinnän kehittämisestä.

Aloitimme jäsenyhdistysten sivustoprojektien sarjan Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen sivuston uudistamisella. Yhdistys vastasi itse projektista, mutta konsultoimme tekniseen toteutukseen liittyvissä asioissa ja teimme tiivistä yhteistyötä yhdistyksen kanssa. Vuoden lopussa aloitimme vastaavat projektit myös Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen sekä Saimaan Syöpäyhdistyksen kanssa.

Sisäinen viestintä. Vastaamme Syöpäjärjestöjen yhteisen intranetin kehittämisestä ja henkilöstön sisäisen viestinnän kouluttamisesta. Järjestimme erilaisia koulutustilaisuuksia, joiden aiheina olivat mm. Teams Town Hall, Microsoft Loop sekä intranetin sisällöntuotanto. Lisäksi selvitimme sisäisen viestinnän tuloksellisuutta kahdella kyselyllä.

Ansiomitalit ja palkinnot

Syöpäjärjestöillä on käytössään useita tapoja osoittaa kunnioitusta syöväntorjunnassa, syövänhoidossa ja Syöpäjärjestöjen toiminnassa ansioituneille henkilöille.

Syöväntorjunnan ansiomitaleja on kolmessa kategoriassa (kultainen, hopeinen ja pronssinen) ja niitä jaetaan jäsenyhdistysten ja keskustoimiston ehdotuksesta vuosittain. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema ansiomitalilautakunta käsittelee saamansa perustellut ehdotukset huhtikuussa ja tekee esityksen ansiomitalin saajista valtuuskunnan kevätkokoukseen. Ansiomitalien saajien lista vuonna 2024 on vuosikertomuksen loppuosassa.

Syöpäsäätiön Vuoden syöpälääkärin ja Vuoden syöpähoitajan palkinnot jaetaan vuosittain. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Vuoden syöpälääkärin palkinnon sai lääketieteen tohtori, lastentautien erikoislääkäri, lasten syöpä- ja veritautien professori Olli Lohi Tampereen ylipistollisesta sairaalasta (Tays) ja Vuoden syöpähoitajan palkinnon syöpä- ja veritautien osaston apulaisosastonhoitaja Jennifer Björkqvist Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Kansainvälinen toiminta

NCU. Olimme vuonna 2024 aktiivisesti mukana Pohjoismaiden syöpäunionin (Nordic Cancer Union, NCU) toiminnassa. Edustajiamme osallistui kolmeen NCU:n hallituksen kokoukseen sekä toimi yhteiskunnallisen vaikuttamisen työryhmässä. NCU jakoi vuonna 2024 900 000 euron arvosta rahoitusta yhteispohjoismaisiin, tutkijalähtöisiin syöpätutkimushankkeisiin sekä rahoitti käynnissä olevia strategisia hankkeita.

ECL. Euroopan syöpäunioni (Association of European Cancer Leagues, ECL) on kansallisten syöpäjärjestöjen yhteistyöjärjestö, jolla on 30 jäsenjärjestöä 25 Euroopan maasta. Pääsihteerimme toimii ECL:n hallituksessa. Euroopan syöpäunionin tavoite turvata laadukas ja tarkoituksenmukainen syövän hoito yhdenvertaisesti koko Euroopassa sekä lisätä syöpätietoutta.

IARC (WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus Lyonissa). Teemme IARC:n kanssa aktiivista tieteellistä ja syöväntorjuntaan liittyvää yhteistyötä. Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtaja oli vuonna 2024 IARC:n tieteellisessä neuvostossa Suomen edustajana.

UICC. Syöpäjärjestöt on jäsenenä Kansainvälisessä syöpäunionissa (Union for International Cancer Control, UICC) ja tukee syöväntorjuntaa ei-teollistuneissa maissa esimerkiksi ICRETT-rahaston (International cancer technology transfer fellowships) välityksellä.

FCA. Maailmanlaajuinen WHO:n Framework Convention on Tobacco Control (FCTC) -sopimuksen toteuttaminen on kansainvälinen tupakkatuotteiden käytön rajoittamiseen tähtäävä kansainvälinen sopimusjärjestelmä. Yhdistys tukee FCTC-sopimuksen toimeenpanoa Framework Convention Alliance (FCA) -koalition jäsenyyden kautta.

ICISG. Olemme mukana International Cancer Information Service Group (ICISG) -verkostossa, joka kokoaa yhteen eri maiden ja organisaatioiden syöpäneuvontapalveluita kehittämään toimintaansa. ICISG on perustettu 1996, ja siinä on noin 70 jäsenyhdistystä.

Bumper EU4Health -hanke. ECL:n koordinoima EU-rahoitteinen Bumper-hanke jatkui 2024. Hankkeessa kehitetään eurooppalaisille syövän ehkäisyyn mobiilisovellusta. Olimme mukana suunnittelemassa ja pilotoimassa mobiilisovellusta,

CAPOC (Common Action for the Prevention of Overweight and obesity among Children) -projekti. Olemme mukana pohjoismaisten syöpäyhdistysten yhteisprojektissa, jonka tavoitteena ehkäistä lasten ylipainoa ja lihavuutta vaikuttamalla terveyttä edistävien ympäristöjen kehittämiseen. Projektissa valmisteltiin ja julkaistiin pohjoismaiset politiikkasuositukset.

DigiCanTrain. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima EU-rahoitteinen hanke (2023–2026) tuottaa verkkokoulutuksen syöpää sairastavien parissa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutuksen tavoite on mm. tukea tehokkaampien yksilökeskeisempien terveyspalvelujen toteutumista ja nykyaikaisen terveysteknologian käyttöä. Vuonna 2024 osallistuimme koulutussisällön tuottamiseen ja kouluttajien pilottiin.

ECHoS (Establishing of Cancer Mission Hubs: Networks and Synergies). Hankkeen tavoite on löytää ratkaisuja syövän parissa toimivien tahojen ja sidosryhmien välisen yhteistyön haasteisiin sekä koota syöpään laajasti linkittyvien sidosryhmien verkosto. Hanke toteutetaan 60 organisaation ja 30 Euroopan maan yhteistyönä. Vuonna 2024 olimme mukana kehittämässä ja pilotoimassa syöpätoimijoiden identifioimisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavaa verkkotyökalua.