Vahva ja osaava järjestö 2025

FICAN-yhteistyö. Syöpäjärjestöt teki erittäin tiivistä yhteistyötä kansallisen syöpäkeskuksen koordinoivan yksikön kanssa kansallisen syöpästrategian valmistelussa.  Kansallinen Syöpäfoorumi kokosi yhteen Suomen syöpäkentän toimijoita ja kansainvälisiä vierailijoita (mm. ECHoS, ECO, Ruotsin ja Norjan syöpäyhdistykset) keskustelemaan mm. kansallisen syöpästrategiatyön etenemisestä ja Syöpämissio Suomi -yhteistyöstä osana syöpästrategian toimeenpanoa.  

 Alue- ja kuntavaalivaikuttaminen sekä vuoden 2027 eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Kevään alue- ja kuntavaaleihin koottiin yhteiset vaalitavoitteet Tarttumattomat sairaudet -verkoston kanssa sekä Syöpäjärjestöjen omat vaalitavoitteet. Tarttumattomat-verkosto toteutti myös aluevaaliehdokkaille yhteisen vaaliwebinaarin. Syöpäjärjestöt toimi vuoden 2025 Tarttumattomat sairaudet -verkoston puheenjohtaja- ja sihteerijärjestönä. Verkostossa aloitettiin eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu sekä järjestöverkoston oman strategian valmistelu. 

Hallitusohjelmasta nousevat vaikuttamistarpeet. Syöpäjärjestöt seurasi aktiivisesti alkoholi- ja tupakkalakiin ehdotettuja muutoksia ja Syöpäjärjestöjen asiantuntija oli myös kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa alkoholilain muuttamiseen liittyen. Jatkoimme nikotiinivaikuttamista yhdessä Suomen Ashin ja Ehyt ry:n kanssa ottamalla kantaa mm. nuuskan ja nikotiinipussien verottomaan maahantuontiin. Vaikutimme yhdessä muiden kansanterveysjärjestöjen sekä Terve Paino ry:n ja THL:n kanssa terveysperustaisen elintarvikeverotuksen puolesta, ja tapasimme yhdessä Tarttumattomat sairaudet-verkoston kanssa kokoomuksen, keskustan ja SDP:n sotevaikuttajia hallitusohjelman terveyteen liittyvien tavoitteiden ja päivitystarpeiden tiimoilta. Syöpäjärjestöt otti useaan kertaan kantaa järjestöjen rahoitukseen ehdotettuihin leikkauksiin. Lisäksi annoimme lausunnon selvityshenkilö Mika Pyykön selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista. Budjettiriihen yhteydessä Syöpäjärjestöt osallistui järjestöjen yhteiseen, ehdotettua 100 miljoonan lisäleikkausta vastustavaan mielenosoitukseen teemalla ”Ei käy!”. Valtuuskunta ja hallitus ottivat vuoden aikana yhdessä kantaa syöpään sairastuneiden toimeentulohaasteisiin sekä muistuttivat soteuudistuksen yhdenvertaisuustavoitteen karkaamisesta. 

Avoimuusrekisteri. Suomen Syöpäyhdistys raportoi kaksi kertaa vuodessa avoimuusrekisteriin vaikuttamistyöstään. Vuonna 2025 vaikuttamisen aiheet keskittyivät palliatiivisen hoidon velvoittavan lainsäädännön edistämiseen, terveysperustaisen elintarvikeverotuksen käyttöönoton edistämiseen, sosiaali- ja terveysjärjestöjen lahjoitusten verovähennysoikeuteen ja järjestörahoitukseen, kansallisen syöpästrategian valmisteluun ja toimeenpanon tarpeeseen, syövänhoidon kustannuksiin ja terveydenhuollon priorisointiin, nuuskan ja nikotiinipussien verottoman maahantuonnin vähentämiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen. Kuntalehdessä julkaistun Politiikkatohtori Oy:n analyysin mukaan Suomen Syöpäyhdistys oli vuositasolla 12. ahkerimmin päättäjiä lobannut organisaatio. 

Eduskuntayhteistyö. Eduskunnan syöpäverkosto järjesti vuoden 2025 aikana kaksi tilaisuutta, keväällä kansallisesta syöpästrategiasta ja syksyllä palliatiivisen hoidon lainsäädäntötarpeesta. 

Lääkepoliittinen vaikuttamistyö. Osallistuimme Euroopan syöpäunionin (Association of European Cancer Leagues, ECL) koordinoiman Access to medicines -työryhmän työhön ja seurasimme European Fair Pricing Network (EFPN) -verkoston työtä. 

Pohjoismainen yhteistyö ja EU-vaikuttaminen. Yhteiskuntasuhdepäällikkö osallistui uuden vaikuttamisverkoston (Nordic Advocacy Task Force Group) ensimmäiseen tapaamiseen Kööpenhaminassa tammikuussa. Pohjoismaisen syöpäunionin (Nordic Cancer Union, NCU) hallituksessa hyväksyttiin vaikuttamisverkoston valmistelemat prioriteetit yhteiselle vaikuttamistyölle. Verkostossa valmisteltiin myös EU:n tupakkapolitiikkaa käsittelevät politiikkatavoitteet.  

Yhteiskunnallisen linjapaperin päivitystyö. Vuoden 2025 aikana valmistuivat sekä Syöpäjärjestöjen oma strategia että kansallinen syöpästrategia, joiden tavoitteet ohjaavat vaikuttamistyötä. Yhteiskuntasuhdepäällikkö valmisteli vaikuttamisen suunnitelman vuodelle 2026. Lisäksi aloitettiin valmistelemaan politiikkavaikuttamisen tavoitepapereita keskeisistä vaikuttamisen teemoista Syöpäjärjestöjen linjapaperia hyödyntäen. 

Vastuullisuusohjelma. Vastuullisuusohjelman valmistelu alkoi projektilla, joka keskittyy ympäristöohjelman luomiseen. Yhteiskuntasuhdepäällikön vetämä projektiryhmä arvioi SSY:n ja Syöpäsäätiön toiminnan eri osa-alueiden ympäristövaikutuksia yhteistyössä ympäristöjärjestelmien asiantuntijan Ekokompassin kanssa. Ympäristöjärjestelmän tavoitteet ja toimenpiteet hyväksyttiin johtoryhmässä marraskuussa.   

Muu vaikuttamistoiminta. Asiantuntijoiden vaikuttamisosaamisen lisäämiseksi yhteiskuntasuhdepäällikkö piti kaksi Politiikan iltakoulu -tilaisuutta, jotka olivat avoimia koko henkilökunnalle. Lisäksi ryhmä asiantuntijoita kävi opastetulla vierailulla eduskunnassa. Vaikuttamistyön resurssia lisättiin ohjaamalla osa yhden viestintäasiantuntijan työpanoksesta vaikuttamistyöhön. Syöpäjärjestöt osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mielipidekirjoituksilla eri aiheista. 

Lausunnot. Vuoden 2025 aikana annettiin yhteensä 23 lausuntoa:  

• HE eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta (nikotiinipussit), STM 
• Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista, STM 
• Lakiesityksestä makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan muuttamiseksi, VM 
• Huoneenvuokralakien ajantasaistamista koskevasta työryhmämietinnöstä (parveketupakointi), VM 
• Luonnos asetukseksi tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden pakkausmerkinnöistä, STM 
• Luonnoksesta hyvinvointialueiden tehtäviä koskeviksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuosille 2025–2029, VM  
• Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (Hyte-kertoimen korotus), VM 
• Luonnoksesta hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, VM  
• Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eurooppalaisesta terveystietoaluetta koskevaa asetusta (EHDS) täydentävästä sääntelystä, VM  
• Luonnoksesta hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain ja asiakastietolain muuttamisesta, STM  
• Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta (nikotiinipussien roskat), YM 
• Lausunto tuloveroasteikosta sekä tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta (lahjoitusten verovähennysoikeus), VM 
• Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi virvoitusjuomaverosta (veronkorotus), VM 
• Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta (alkoholijuoman toimittaminen, etämyynti ja markkinointi), STM 
• Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta (veronkorotus), VM 
• Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta (veronkorotus), VM 
• Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi ja siihen liittyviksi asetusmuutosehdotuksiksi, STM 
• Kansallisesta syöpästrategiasta, FICAN 
• Kansallisesta ruokastrategiasta 2040, MMM  
• Työikäisten ruokailusuositusluonnoksesta, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 
• Tupakkaverodirektiivin uudistamisesta, Euroopan komissio 
• Terveydenhuollon toimivuudesta (avosairaanhoito), Eduskunnan tarkastusvaliokunta 
• Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi terveydenhuoltolain 7 a §:n, sosiaalihuoltolain jne. muuttamiseksi (sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteet), STM   
• Yhteiset johtamiskäytännöt 

Johtoryhmän kokouksissa kahdesti kuukaudessa käsitellään keskeiset yhteiset asiat ja raportoidaan yksiköistä. Esihenkilöpalavereissa käsitellään toiminnan suunnittelua, budjetointia ja talon yhteisiä asioita. Yksiköiden omat palaverit on sovittu kunkin yksikön luonteelle sopivalla tavalla. Yksikköjen välistä yhteistyötä tehdään hankkeissa ja erillisissä työryhmissä. 

Syöpäjärjestöissä työskenneltiin vuonna 2025 ns. monipaikkaisen työskentelyn periaatteella. Yksiköt sopivat itse päivistä, jolloin työskentelivät toimistolla.  

Keskeinen osa Syöpäjärjestöjen toimintaa ovat keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen yhteiset toiminnanjohtajafoorumit, joissa käsitellään yhteisiä strategisia ja ajankohtaisia asioita.  

Syöpäjärjestöissä on käytössä yhteinen projektimalli, joka pohjautuu ketterien menetelmien yhdistellyksi hybridimalliksi. Projektitoimisto (projektien ohjausryhmä) jatkokehittää projektimallia palautteen pohjalta. Vuoden 2025 aikana valmistuivat mm. erilliset mallit kevyelle ja laajalle projekteille.  

Projektivastaava perehdyttää projektipäälliköitä projektimallin, dokumenttien ja työkalujen käytössä ja hyväksyy projektisuunnitteluun liittyvät dokumentit. Hän myös varmistaa, että tavoitteille asetetut mittarit ovat realistisia ja mitattavia. Riskien läpikäynnillä varmistetaan, että keskeiset riskit on tunnistettu ja niille on varautumissuunnitelmat. Projektin omistaja/ohjausryhmä hyväksyy projektin sisällön. 

Projektisalkkuseurannasta löytyy suunnittelu- ja aikataulutiedot jo tehdyistä ja tällä hetkellä tekeillä olevista projekteista. 

Strategiakauden 2020–2025 kehitysohjelmiin liittyvät projektit 

Tutka eli Syöpärekisterin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen kehittäminen. Monivuotisen projektin tavoite oli kehittää tietopalveluiden sisältöjä ja käytettävyyttä, jotta ne vastaisivat monipuolisemmin tutkijoiden ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tarpeisiin syöpätutkimuksen ja syövän ehkäisytyön vahvistamiseksi. Vuonna 2025 projekti tuotti hyvinvointialueille kohdennettua tietoa syöpätaakasta, kartoitti uusia tilastoraportointiin soveltuvia työkaluja ja kehitti syövän levinneisyystiedon tilastotuotantoa.  

Järjestötoiminta ja Syöpäsäätiön tuki jäsenyhdistyksille 

Järjestötoiminta keskittyy sisäisen yhteistyön ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen. Tuemme jäsenyhdistysten eri toimintoja, kuten jäsenhankintaan. Vuoden 2025 lopussa Syöpäjärjestöjen jäsenyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 93 186. 

Järjestövaliokunta ja toiminnanjohtajakokous. Järjestövaliokunnalla ja toiminnanjohtajakokouksilla on keskeinen rooli järjestön ja yhteistyön kehittämisessä. Tärkeimmät järjestötyön asiat käsitellään molemmissa kokoonpanoissa. Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen asettama järjestövaliokunta tukee hallitusta sen päätöksenteossa. Kukin jäsenyhdistys saa vuorollaan edustajansa järjestövaliokuntaan, jonka puheenjohtajana toimi vuonna 2025 Annikki Thodén. Järjestövaliokunta kokoontui vuoden aika neljä kertaa. 

Toiminnanjohtajakokous on koordinoiva foorumi, joka kokoaa järjestön keskeiset toimihenkilöt yhteen. Vuonna 2025 järjestettiin kuusi lähikokousta ja kymmenen etätapaamista. Toiminnanjohtajakokouksissa ja -tapaamisissa linjataan yhteistä toimintaa, suunnittelua ja kehittämistä. 

Ruotsinkielisiä toiminnanjohtajakokouksia järjestettiin kaksi. Pohjanmaan Syöpäyhdistys vastasi ruotsinkielisen toiminnan valtakunnallisesta koordinaatiosta.  

Järjestötoiminnan ohjausryhmä. Järjestötoiminnan ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kerran. Sen tehtävänä on tuoda jäsenyhdistysten näkemys järjestötoiminnan suunnitteluun ja priorisointiin. Ohjausryhmän toiminnassa on ollut keskeistä pidemmän aikavälin toimintasuunnitelma. 

Järjestöpäivät ja osaamisen kehittäminen. Syöpäjärjestöjen järjestöpäivät kokoavat vuosittain yhteen yhdistysten luottamushenkilöitä ja henkilöstöä keskustelemaan järjestölle tärkeistä ajankohtaisista teemoista. Vuoden 2025 järjestöpäivät pidettiin Helsingissä ja niiden järjestelyistä vastasivat Suomen Syöpäpotilaat, Sylva ja Rintasyöpäyhdistys yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Lisäksi järjestettiin pienempiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja yhteisten toimintatapojen juurruttamiseksi. 

Jäsenyhdistysten toimistohenkilöstölle järjestettiin yksi koulutuspäivä sekä etätapaamisia. 

Syöpätyön tuki. Syöpäsäätiö tukee vuosittain Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistysten toimintaa ns. syöpätyön tuella. Vuonna 2025 Syöpäsäätiö avusti yhdistyksiä 1,0 miljoonalla eurolla. Syöpätyön tuki kohdentuu jäsenyhdistysten perustoimintaan, kuten psykososiaaliseen tukeen, syövän ennalta ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen sekä potilasoppaiden tuottamiseen. 

Jäsenyhdistykset hakevat avustusta vuosittain ja raportoivat samalla edellisen vuoden avustuksen käytöstä. Avustustoiminta raportoidaan osana jäsenjärjestön vuosikertomusta ja tilinpäätöstä. Tuen tuloksellisuutta mitataan vuosittaisella raportoinnilla, mm. tapahtumien tai potilaskohtaamisten määrällä. Palvelujen laatua arvioidaan asiakaskyselyillä.  

Henkilöstö 

Tavoitteet. Syöpäjärjestöjen tavoite työnantajana on, että henkilöstö kokee iloa työstään, on sitoutunut ja motivoitunut sekä saa riittävästi ja oikea-aikaista tukea työhönsä ja osaamisensa kehittämiseen. Panostamme henkilöstön kehittämiseen ja olemme koulutusmyönteinen työyhteisö. Meille on tärkeää, että ihmiset viihtyvät meillä ja suosittelevat meitä työnantajana. 

Toimintavuoden aikana alkoi 13 uutta työsuhdetta (mukana myös kesätyöntekijät ja harjoittelijat) ja päättyi 11 työsuhdetta. Vuoden 2025 aikana teimme noin 108 henkilötyövuotta ja henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 118 työntekijää. 

Työhyvinvointi. Lokakuun lopulla toteutettiin Varman työkykyä mittaava henkilöstökysely. Tulokset käsiteltiin työsuojelutoimikunnassa ja johtoryhmässä loppuvuodesta. Koko henkilöstön kanssa tuloksia käsitellään vuoden 2026 alussa.  

Tietohallinto, tietosuoja ja tietoturva 

Tietohallinnon tavoitteena on toiminnan tehostaminen sekä ICT-infrastruktuurin toimintavarmuuden ja palveluiden jatkuvuus. Näiden tavoitteiden tueksi otettiin etäyhteyksiä varten käyttöön nykyaikainen SSE-palvelu. Lisäksi vuoden 2026 alussa käynnistyvää keuhkosyövän seulontapilottia varten otettiin tutkimusdatan keruuseen käyttöön REDCap‑työkalu. 

Jäsenyhdistysten yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä Järkkäri. Järjestelmän kehittäminen eteni vuoden aikana suunnitelmallisesti usealla osa-alueella. Tavoitteena on yhdenmukaistaa yhdistysten prosesseja, parantaa tiedonkulkua ja tukea yhtenäisten toimintamallien käyttöönottoa. Päävastuu prosessien uudistamisesta, järjestelmän kehittämisestä sekä käyttöönottojen organisoinnista on Suomen Syöpäyhdistyksen tietohallinnolla. 

Vuonna 2025 Järkkärin tilastointia parannettiin, mikä mahdollisti tarkemman ja ajantasaisemman seurannan jäsenyhdistysten toiminnan tueksi. Samalla jäsenlaskutuksen prosesseja uudistettiin ja teknistä alustaa päivitettiin vastaamaan kasvavia tarpeita ja parantamaan järjestelmän luotettavuutta. Lisäksi otettiin käyttöön uusia ominaisuuksia, jotka tukevat jäsenyhdistysten päivittäisiä toimintoja ja tehostavat hallinnollisia prosesseja.  

Syöpärekisterin tietojärjestelmäprojektissa jatkettiin laadunvarmistussovellus Skriinarin ja syöpäkoodauksen tukisovelluksen Canstan kehitystä loppukäyttäjien palautteen pohjalta.    Raportoinnin tukena jatkettiin scrAll-projektia, joka yhtenäistää ja tehostaa raportointia Syöpärekisterissä.  Lisäksi osallistuttiin patologian alan SNOMED CT -löydösluokituksen toteutustyöhön ja varauduttiin sen käyttöönottoon. Skriinaria täydennettiin rinnan osalta uuden tietomallin mukaisesti.  

Tietosuoja ja tietoturva Suomen Syöpäyhdistystä koskevat valtionhallinnon viranomaisten tietoturvallisuusvaatimukset syöpä- ja joukkotarkastusrekisterien rekisteröinnissä ja tilastoinnissa. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yleistä tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia sekä tietosuojaa koskevia erityissäännöksiä. Seuraamme aktiivisesti muutoksia lainsäädännössä, VAHTI hyvät käytännöt -tukimateriaaleja ja viranomaisten tietoturvallisuuden Katakri-auditointikriteeristöä sekä tietosuojaviranomaisen ohjeita. 

Tietoturvallisen työskentelyn linjaukset koskevat koko henkilöstöä. Tietosuojasta ja -turvasta huolehtivat tietosuojavastaava, tietoturvapäällikkö, teknistä tietoturvaa konsultoiva henkilö sekä tietoturvaryhmä. 

Tietosuojavastaava ja tietoturvapäällikkö perehdyttivät 15 uutta työntekijää tietosuoja- ja tietoturva-asioihin. Lisäksi koulutettiin 23 henkilöä, jotka olivat työskennelleet yli kuusi vuotta Suomen Syöpärekisterissä. Tietoturva- ja tietosuojapolitiikan julkistustilaisuus oli samalla koulutustapahtuma. Lisäksi julkistettiin tekoälyn hyödyntämisen huoneentaulu. 

Vuonna 2025 tehtiin tietovaranto-, tietojärjestelmä- ja tietoturvatarvekartoituksia. Lisäksi solmittiin tietosuojasopimuksia henkilötietojen käsittelijöille ulkoistetuista henkilötietojen käsittelytoimista. Syöpärekisterin kahdeksas tietotilinpäätös julkistettiin. Lisäksi toteutettiin tietosuojan vaikutustenarviointi, joka koski tietojen keräämistä ja käsittelyä REDCap-tutkimustietokannassa. Jäsenyhdistyksiä neuvottiin tietosuoja-asioissa. Toiminnoilla teetettiin tietoturvan ja tietosuojan nykytilan arviot, joiden pohjalta tuotettiin raportti aiheesta. 

Tekninen tietoturva. Vanha VPN-ratkaisu korvattiin SSE palvelulla, joka toteuttaa jo aiemmin omaksuttua Zero Trust ajattelua. Ohjelmistojakeluun ja ohjelmistojen päivitykseen otettiin käyttöön uusi tuote, joka tehostaa samalla ylläpitoprosesseja. Azure Virtual Desktop otettiin käyttöön vierailevien tutkijoiden työvälineeksi. Lisäksi järjestelmiin tehtiin useita muutoksia vastaamaan ajankohtaisiin tietoturvauhkiin ja parantamaan kokonaisvaltaista suojatasoa.   

Talous ja hallinto 

Painopisteet. Vuonna 2025 keskityttiin ensisijaisesti perustalouspalveluiden sujuvoittamiseen jatkokehittämällä järjestelmiä ja virtaviivaistamalla prosesseja. Taloudellisen suunnittelun, seurannan ja analysoinnin tapoja kehitettiin ja niitä jalkautettiin talouden ennustettavuuden parantamiseksi, toimintojen tueksi ja taloudellisen ymmärryksen kasvattamiseksi. Syöpäjärjestöille laadittiin pitkän tähtäimen taloudellinen raportointimalli. Sillä lisättiin näkyvyyttä Suomen Syöpäyhdistyksen, Syöpäsäätiön ja eri jäsenjärjestöjen muodostamasta kokonaisuudesta ja kasvatettiin taloudellista osaamista. Sijoitustoimintaa ja sen raportointia kehitettiin edelleen yhteistyössä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Varainhoito kilpailutettiin mm. tuottopotentiaalin ja vastuullisuusnäkökulmien varmistamiseksi. Lisäksi saatujen testamenttien realisointiprosessia edistettiin.   

Rahoituskehitys. Syöpäjärjestöjen taloudellinen tulos oli pääasiassa onnistunut. Syöpäjärjestöillä on useita eri rahoituskanavia, jotka jakautuvat tukemaan eri toimintoja joko yksi- tai monivuotisesti.  Syöpäjärjestöjen rahoitus on osittain kytköksissä valtiontalouden avustuksiin, joiden ennakoidaan tulevina vuosina pienenevän erityisesti STEA-rahoitteisissa toiminnoissa. THL:n valtionavustus Suomen syöpärekisterin toimintaan pysyi edelleen yli miljoonan euron tasossa. Monivuotisten EU-hankkeiden eteneminen kasvatti julkisten rahoitusten osuutta. Syöpäsäätiön rooli sääntöjensä mukaisesti Syöpäjärjestöjen sisäisenä rahoittajana oli myös kasvusuunnassa. 

Syöpäjärjestön rahoituksen riittävyys tulevina vuosina edellyttää huolellista suunnittelua, jotta eri toimintoihin kohdistuvat rahoitukset tukevat toimintaa.  

Varainhankinta 

Tavoitteet ja tulokset: Vuonna 2025 Syöpäsäätiön tavoitteena oli saada lahjoituksina ja yrityssopimusten tuottoina 11,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 operatiivinen painopiste oli edellisvuoden tapaan yritysvarainhankinta, testamenttivarainhankinnan vahvistaminen sekä uuden Munien puolesta -kampanjan tunnettuuden lisääminen.  

Syöpäsäätiön varainhankinnan tuottoja kertyi yhteensä 14,7 miljoonaa euroa. Varainhankinnan tuotot olivat siten yli 3 miljoonaa euroa yli tavoitteen. Keräys- ja hallintokulut olivat yhteensä 16 % (edellisvuonna 11 %). 

Testamentit. Säätiön eettinen ja pitkäjänteinen työ syöpätutkimuksen tukemiseksi ja syöpään sairastuneiden auttamiseksi sekä harkitut varainhankintatoimenpiteet yhdessä väestörakenteen ja kotitalouksien varallisuuden kehittymisen kanssa ovat johtaneet Syöpäsäätiön testamenttisaantojen kasvuun viime vuosina. Vuoden 2025 testamenttituotot 20,5 miljoonaa euroa ovat 13,5 miljoonaa euroa yli tavoitteen, mutta alle 2024 ennätysvuoden 28,5 miljoonan euron tason.  Syöpäsäätiön tiedoksi saatettiin vuonna 2025 enemmän testamentteja, joissa Syöpäsäätiö on edunsaajana, kuin koskaan aiemmin.    

Suurlahjoitukset. Syöpäsäätiön panostukset säätiön toiminnan avoimuuden edistämiseksi ovat lisänneet luottamusta myös kaikkein harkitsevimpien lahjoittajien keskuudessa. Lisääntynyt tieto erilaisista lahjoitustavoista ja niiden hyödyistä on myös osaltaan kasvattanut suurlahjoitusten euro- ja kappalemääriä. Vuonna 2025 Syöpäsäätiö sai yksityishenkilön tekemän poikkeuksellisen suuren lahjoituksen, joka toteutettiin lahjoittamalla listatun yhtiön osakkeita lähes 0,4 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2025 säätiö otti lahjoituksena vastaan rahavarojen ja arvo-osuuksien lisäksi reaaliomaisuutta kiinteistöjen ja asuntojen muodossa.   

Säätiöyhteistyö. Vuonna 2025 säätiöyhteistyö konseptoitiin ja yhteistyön mahdollisuuksista alettiin viestiä laajemmin. Säätiöyhteistyötä on tehty Syöpäsäätiössä jo pitkään muun muassa William Thurings stiftelsen ja Urho Känkäsen säätiöiden kanssa. Syöpäsäätiö jatkoi yhteistyötä syöpätyön tukemiseksi usean pidempiaikaisen kumppanin kanssa ja aloitti yhteistyön Pauli ja Paavo Talkan muistorahastosäätiön sekä Anna-Liisa ja Väinö Vahalan säätiön kanssa.  

Säännöllinen lahjoittaminen. Vuonna 2025 kuukausilahjoittajatuottoja kertyi 5,4 miljoonaa euroa. Keskeisimpinä keinoina uusien kuukausilahjoittajien rekrytoimiseksi olivat vuosittainen Roosa nauha Tanssii tähtien kanssa -ohjelma sekä vahva verkko- ja telemarkkinointi. Lahjoittajapalvelu palveli lahjoittajia ammattitaidolla huolehtien maksujen oikeellisuudesta ja oikea-aikaisuudesta.

Roosa nauha -keräys. Roosa nauhan ja rannekkeet suunnitteli toimittaja Katja Ståhl.  Keräyksen kattoteema oli Päin elämää -slogan. Roosa nauha -keräyksen tuotoilla tuetaan jo kuudetta vuotta kaikkien syöpien tutkimusta. Vuonna 2025 Roosa nauha -keräys palasi juurilleen ja nosti esille rintasyöpätutkimusta.  

Keräys alkoi perinteisesti Musiikkitalossa järjestetyllä yli 100 hengen lanseeraustilaisuudella, jonka juonsi Minna Kuukka. Keräys toteutettiin lokakuussa ja kampanjan aikana toteutettiin useita Roosa nauha tilaisuuksia. Pääyhteistyökumppanit Kesko, S-ryhmä ja Lindex järjestivät kukin omat tilaisuuden henkilökunnan ja yhteistyössä vaikuttajien kanssa. Kampanja päättyi Roosa Nauha Tanssii tähtien kanssa -livelähetykseen. Ohjelman aikana lahjoitettiin 2,3 miljoonaa euroa ja lähes 3000 lupautui kuukausilahjoittajaksi. Ennen livelähetystä varainhankintatiimi järjesti nk. etkot, johon osallistui noin 250 henkeä. Kutsuvieraat olivat Roosa nauhan yrityskumppaneita, sidosryhmiä ja kampanjassa mukana olleita vapaaehtoisia. Roosa nauhan jälkimarkkinointi käynnistyi heti marraskuun alussa ja sitä tehtiin aina joulukeräyksen alkamiseen saakka. 
Kampanjan tavoite oli kerätä 4,6 miljoonaa euroa kotimaiselle tutkimukselle, mutta Roosa nauha -keräyksen tuotot olivat ennätykselliset 5,9 miljoonaa euroa.  

Joulukeräys. Joulukeräyksellä kerättiin varoja syöpätutkimukseen ja sen kasvoina olivat levinneeseen rintasyöpään sairastunut Nenna Leskinen ja hänen äitinsä, laulaja Anna Hanski. Kampanjaa tuki myös sanoittaja ja säveltäjä Mikko Kuustonen, joka oli sanoittanut Syöpäsäätiölle “Jään sun luo”-kappaleen. Mukana keräyksessä oli myös syövän kokenut lapsiperhe: pieni Jens-poika ja hänen äitinsä Julia Hellgren-Tolvanen. Joulun ajan hyväntekeväisyyden markkinat ovat hyvin kilpailtuja, mutta Syöpäsäätiö pääsi joulukeräyksen tuotoissa ennätystulokseen, 900 000 euroa. 

Munien puolesta -keräys. Keräys järjestettiin toista kertaa ja sillä kerättiin varoja eturauhassyövän ja kivessyövän tutkimukselle sekä kasvatettiin tietoisuutta näistä syövistä. Kampanjakasvona oli jääkiekon MM-kultamitalisti ja entinen valmentaja Antti Törmänen. Mukana oli myös urologian professori, syöpätutkija Antti Rannikko. Keräys toteutettiin yhteistyössä MTV:n ja Liigan kanssa ja yrityskumppani oli Black Horse. Kampanja huipentui teemaotteluun, joka lähetettiin suorana MTV3 kanavalla ja ottelun yhteydessä pyydettiin osallistumaan keräykseen. Keräyksen tuotot nousivat edellisvuodesta 41 %.  

Syöpäsäätiön brändit ja markkinointi. Syöpäsäätiöllä on kaksi vahvaa brändiä: Roosa nauha sekä Syöpäsäätiö. Vuonna 2025 jatkettiin Syöpäsäätiö-brändin vahvistamista aloittamalla uusi kampanja Suuri Seikkailu -ohjelmayhteistyön ja in-house markkinoinnin keinoin. Brändiä vahvistettiin luomalla myös testamenttituotteelle oma visuaalinen ilme ja sisällöt. 

Syöpäsäätiöllä on lisäksi kaksi alabrändiä: Munien puolesta sekä Joulukeräys. Niiden kehittämistä jatkettiin kohderyhmälähtöisesti siten, että ne jalkauttavat kuitenkin hallitusti emobrändinsä arvoja ja visuaalista ilmettä. Munien puolesta -keräyksen yhteydessä päätettiin ottaa käyttöön myös tekoälytyökalu, jonka kautta on mahdollista tehdä vielä räätälöidympiä, kohderyhmälähtöisiä markkinointi- ja viestintäulostuloja. 

Roosa nauha -keräyksen tuotto-odotuksia päätettiin kasvattaa muuttamalla kohderyhmäajattelua ja löytämällä sitä kautta uusi markkina nauhoille ja tuotteille. Uusista markkinointikanavista esimerkki on retail-markkinointi. Markkinointi tapahtuu aina monikanavaisesti siten, että joka kanavassa on yhtenäinen visuaalinen ilme ja viesti. Yrityskumppanien kanssa tehty yhteistyö on myös merkittävässä osassa kampanjan jalkauttamista sekä Roosa nauha- että Munien puolesta -keräyksissä.

Syöpäsäätiön viestintä. Syöpäsäätiön mainetta ja brändiä vahvistettiin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti viestinnän avulla: ulkoisessa viestinnässä keskityttiin ydinviesteihin kvartaaliteemoittain, keräyksiä tukevaan lahjoittaja- ja kampanjaviestintään sekä laajan medianäkyvyyden avulla. Lisäksi tuotettiin monipuolisia sisältöjä Munien puolesta- keräyksen, Roosa nauha -keräyksen sekä joulukeräyksen viestintään. Loppuvuodesta julkistettiin säätiön myöntämät apurahat ja säätiön tunnustuspalkinnot.  Mediatyössä hyödynnettiin myös Syöpäjärjestöjen asiantuntijoiden osaamista. 

Säätiön viestinnässä tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa Syöpäsäätiön roolia mieluisimpana hyväntekeväisyyskohteena ja yhteistyökumppanina myös tulevaisuudessa.  Vuonna 2025 Syöpäsäätiö julkaisi 11 mediatiedotetta ja järjesti kaksi lehdistötilaisuutta: Roosa nauha -lanseeraustilaisuuden ja Roosa Tanssii tähtien kanssa -pressin.   

Ansaittu medianäkyvyys: Vuoden 2025 aikana Syöpäsäätiö mainittiin 379 kertaa toimituksellisessa mediassa ja osumat näytettiin 49,3 miljoonaa kertaa mahdollisille lukijoille/katsojille. (Vertailuna ed. vuoteen: Vuoden 2024 aikana Syöpäsäätiö mainittiin 363 kertaa toimituksellisessa mediassa ja osumat näytettiin 45,6 miljoonaa kertaa mahdollisille lukijoille/katsojille.) 251 kaikista maininnoista oli verkkomediasta, 119 printtimediasta ja 8 radio- ja tv-osumia. Potentiaalinen tavoittavuus kasvoi 7,7 % edellisvuoteen verrattuna.  

Roosa nauha mainittiin 397 kertaa toimituksellisessa mediassa vuoden aikana, ja osumat näytettiin 76,6 miljoonaa kertaa mahdollisille lukijoille/katsojille. (Vertailuna ed. vuoteen: vuonna 2024 Roosa nauha mainittiin 393 kertaa ja osumat näytettiin 60,4 miljoonaa kertaa mahdollisille lukijoille/katsojille). 257 kaikista maininnoista oli verkkomediasta, 118 printtimediasta ja 22 radio- ja tv-osumia. Potentiaalinen tavoittavuus kasvoi 25,8 % edellisvuoteen verrattuna.  

Roosa nauha -keräyksen teemana 2025 oli rintasyöpä. Lääkärien ja syöpätutkijoiden asiantuntijaryhmä antoi kampanjalle teemallista tukea. Yleisesti mediassa näkyi kampanjan aikana teemamme hyvin: syöpätutkimukseen viitattiin 223 ja rintasyöpään 826 artikkelissa. Rintasyöpä + Roosa nauha toimituksellisissa artikkeleissa: 99 kpl, syöpätutkimukseen ja Roosa nauhaan viitattiin 109 artikkelissa ja nauhan suunnittelija näkyi 59 artikkelissa. Medianäkyvyys oli suurinta lokakuussa.  

Lahjoittajaviestintä. Lahjoittajaviestintää tehtiin säännöllisesti uutiskirjeillä, kiitosesitteellä, neljä kertaa vuodessa toteutetulla vetoomuksella ja säätiön some-kanavien päivittäisviestinnällä. Syöpätutkijoiden haastatteluja ja verkkoartikkeleita julkaistiin vuoden aikana miesten yleisimpiin syöpiin ja rintasyöpään liittyen. Syöpäsäätiön verkkosivujen kävijämäärä oli vuonna 2025 yhteensä 126 000 (vrt. ed. vuonna 152 000) ja istuntoja 172 000. Roosa nauha -verkkosivuilla oli vuoden aikana 88 000 kävijää (vrt. ed. vuonna 123 000) ja istuntoja 122 000.  Some-kanavia päivitettiin aktiivisesti. Roosa nauha -Facebook-sivulla oli vuoden päättyessä hieman yli 100 000 seuraajaa, mikä on samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.   

Tutkimus- ja apurahaviestintä. Tutkimusapurahoista ja niiden hakemisesta viestitään Syöpäsäätiön verkkosivuilla, joiden kautta voi myös hakea apurahaa. Tutkijoita sitoutetaan edelleen kertomaan työnsä tuloksista haastatteluin ja verkkoartikkelein. Niistä kerrotaan myös Tutkimusmatkalla-konseptin materiaaleissa säätiön lahjoittajaviestinnässä. Verkkosivuilla avattiin Syöpäsäätiön rahoittama tutkimus -osio, jossa esitellään säätiön rahoituksella eteneviä tutkimushankkeita. Verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa kehitetään edelleen analytiikkapohjaista toimintaa ja suunnitelmallisuutta seuraajien sitouttamiseksi ja lisäämiseksi. 

Syöpäsäätiön juhlatoimikunta. Juhlatoimikunnan toiminta on Syöpäsäätiön nimissä tehtävää vapaaehtoisvoimin tapahtuvaa varainhankintaa. Juhlatoimikunnalla on Syöpäsäätiössä nimeään kantava rahasto. Juhlatoimikunta oli kuluvana vuonna tauolla ja rahaston nimissä ei myönnetty apurahoja.  

Viestintä 

Suomen Syöpäyhdistyksen viestinnän tavoite on tuottaa tietoa ja kertoa palveluista niin, että ne ovat mahdollisimman helposti löydettävissä. Viestintäsisällöt tukevat Syöpäjärjestöjen kohderyhmiä erilaisissa elämäntilanteissa ja tiedontarpeissa. 

Viestintäosasto vastaa yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä brändistä ja maineesta. Se toteuttaa keskustoimiston eri toimintojen – psykososiaalisen tuen, terveyden edistämisen ja Suomen Syöpärekisterin – viestintää yhteistyössä toimintojen asiantuntijoiden kanssa. 

Tunnettuuden ja brändin vahvistaminen. Uuden Luoto-palvelubrändin tunnettuutta rakennettiin monipuolisesti eri kanavissa. Brändityö oli osa laajempaa järjestön strategian kehitysohjelmaa, jossa tavoitteena oli yhtenäistää järjestön psykososiaalisia palveluja ja parantaa niihin ohjautumista uuden brändin avulla. Luodon lehtimainokset ilmestyivät TeHy-, Sairaanhoitaja-, Super- ja Syöpäsairaanhoitaja -lehdissä. Sairastuneille ja läheisille kohdensimme mainontaa Syöpäjärjestöjen omissa lehdissä. Luodon digitaalista mainontaa tehtiin 12 ison sairaalan diginäytöillä nelisen kuukautta, kaikilla Pirhan alueen asiakasnäytöillä kuusi viikkoa ja Lähiapteekit-ketjuun kuuluvissa apteekeissa (70 apteekkia) kaksi kuukautta. Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) paikallisliikenteen diginäytöillä Luotoa markkinoitiin syyskuun ajan. Järjestömme sosiaalisen median kanavissa Luoto-mainoskampanja pyöri miltei koko vuoden ja tavoitti 1 552 785 henkilöä.  

Syöpäjärjestöjen keväällä 2025 valmistunut uusi strategia nosti tunnettuuden ja brändien vahvistamisen selkeiksi tavoitteiksi. Ryhdyimme syksyllä valmistelemaan uuden strategian mukaisia viestintälinjauksia koko järjestölle ja tavoite oli, että uudistettu viestinnän käsikirja julkaistaan uuden strategiakauden alkaessa talvella 2026. 

Järjestön omille asiantuntijoille suunnattu Voima-viestintävalmennus alkoi vuonna 2025 ja siihen osallistui yhdeksän henkilöä. Tavoite on rakentaa Syöpäjärjestöistä tunnettu ja vahvasti viestivä organisaatio, jonka vankan perustan muodostavat asiantuntijoiden omat vuorovaikutus-, viestintä- ja verkostoitumistaidot.  

Järjestön tunnettuutta vahvistaa myös 11 kertaa vuodessa ilmestyvä ulkoinen uutiskirje. Sitä tilasi reilut 1 500 henkilöä. 

Kampanjaviestintä. Maailman syöpäpäivänä helmikuussa 2025 kautta maailman nostettiin esiin sitä, miten tärkeää ihmislähtöisyys syövän hoidossa on. Kansainvälisen teemapäivän teema oli ”United by Unique”. Sosiaalisen median kanavissa nostettiin ihmislähtöisyyden tärkeyttä suomenkielisellä sloganilla ”omanlaisina yhdessä”. Euroopan syöpäviikolla toukokuussa liityimme Euroopan syöpäliiton kattojärjestön ECL:n kampanjaan. Jokaiselle viikon päivälle oli oma teemansa: ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen, lääkkeiden saatavuus, digitaalinen terveys, tutkimus, sairastuneet ja selviytyjät. Kampanjaviikon viimeisenä päivänä vietettiin Maailman tupakatonta päivää. Nostimme em. teemoja sosiaalisessa mediassa. 

Kohdunkaulan syövän seulontaan osallistuminen on Suomessa nuoremmissa ikäluokissa alhaisempaa kuin vanhemmilla. Matalimmin koulutetut osallistuvat muita heikommin. Maaliskuussa toteutettiin Käytä aikasi -kampanja, jonka tavoitteena oli kasvattaa 25–30-vuotiaiden naisten tietoisuutta kohdunkaulan syövän seulonnasta, motivoida heitä osallistumaan ja lisätä osallistuvien määrää. Kampanjalla tavoitimme somessa yli 195 700 henkilöä ja vaikuttajayhteistyöllä liki 227 000 katselua. Kampanja näkyi laajasti myös ulkomainonnassa julkisen liikenteessä ja kauppakeskuksissa. 

Verkkosivustot. Tärkeimmät ulkoiset verkkomediamme ovat Kaikki syövästä-, Syöpäjärjestöt-, Ilman syöpää-, Luoto-, ja Suomen Syöpärekisteri -sivustot. Viestintäyksikkö vastaa niiden kehittämisestä ja ylläpidosta.   

Kaikki syövästä -sivuston suomenkielisillä sivuilla oli Google Analyticsin tavoittamia käyttäjiä noin 807 849 (vuonna 2024 vastaava luku oli 908 775). Ruotsinkielisillä sivuilla käyttäjiä oli noin 29 013 ja englanninkielisillä noin 8 474. Edellisvuonna ruotsinkielisillä sivuilla oli noin 21 580 käyttäjää ja englanninkielisillä sivuilla 8 911. Sivuston suosituin osio oli edelleen syöpätaudeista kertova kokonaisuus.  

Syöpäjärjestöt-sivuston suomenkielisillä sivuilla oli Google Analyticsin tavoittamia käyttäjiä vuodessa noin 44 112 (vuonna 2024 heitä oli 77 047). Ruotsinkielisillä ja englanninkielisillä sivuilla käyttäjiä oli yhteensä noin 7 427. Ilman syöpää -sivuston suomenkielisellä sivustolla vieraili vuoden aikana noin 40 703 käyttäjää (vuonna 2024 käyttäjämäärä oli 59 352). Ruotsinkielisellä sivustolla käyttäjiä oli 2025 noin 2012 ja englanninkielisellä sivustolla 1154. 

Suomen Syöpärekisterin sivustolla oli vuonna 2025 noin 15 378 käyttäjää (49 300 vuonna 2024). Englanninkielisellä versiolla käyttäjiä oli noin 2908 ja ruotsinkielisellä noin 1718.  

Sosiaalinen media. Vastaamme lukuisista järjestön sosiaalisen median kanavista. Kohderyhmiemme tavoittamisen näkökulmasta strategisesti tärkeimmät kanavat ovat Facebook, LinkedIn ja Instagram. Syöpäjärjestöt-sivulla Facebookissa oli 15 055 seuraajaa (vuonna 2024 määrä oli 13 800). LinkedInissä seuraajia oli 1 749 (vuonna 2024 seuraajia oli 1 202). LinkedIn-viestintä painottuu järjestö- ja työnantajabrändin teemoihin. Facebookissa julkaisemme sisältöjä, jotka tukevat syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään sekä kaikkia omasta terveydestään kiinnostuneita. 

Instagramissa jaamme muun muassa terveyden edistämiseen ja Syöpäjärjestöjen ajankohtaisiin asioihin liittyviä sisältöjä. Instagramissa seuraajia oli vuoden 2025 lopussa 3 010 (vuonna 2024 määrä oli 2 646). Järjestöllä on myös YouTube-kanava, jolla on 2 172 tilaajaa (vuonna 2024 heitä oli 2 300). 

Mediaviestintä. Vuoden 2025 aikana Syöpäjärjestöt (ml. Suomen Syöpärekisteri) mainittiin toimituksellisessa mediassa 829 kertaa ja osumien potentiaalinen tavoittavuus oli 121 miljoonaa. Kaikista maininnoista 582 tuli verkko-, 224 printti- ja 23 sähköisestä mediasta. Syöpäjärjestöjen asiantuntijat esiintyivät mediassa 265 ja Suomen Syöpärekisterin 200 kertaa. 

Medianäkyvyyttä toivat erityisesti syöpäseulontoihin, syöpätilastoihin ja tutkimusjulkaisuihin sekä syövän riskitekijöihin, kuten UV-säteilyyn ja nikotiinituotteisiin, liittyvät aiheet. Myös terveyspoliittinen keskustelu, kuten syöpästrategia, korostui. Julkaisimme 34 tiedotetta ja mediapalvelumme palveli median edustajia 25 kertaa. 

Syöpä-Cancer-lehti. Syöpäjärjestöjen aikakauslehti on viestinnän tärkein painotuote. Vuonna 2025 Syöpä-Cancer -lehti ilmestyi neljä kertaa. Lehden levikki on lähes 78 000. Lehti postitettiin Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistysten jäsenille sekä lehden tilaajille. Syöpä-Cancer-lehden välissä ilmestyi erikseen tilattava ruotsinkielinen liite, jota postitettiin noin 3 500 kappaletta. Lehden ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. 

Lehdellä on suomen- ja ruotsinkielinen digilehti Kaikki syövästä -sivustolla.  

Jäsenyhdistysten viestinnän tukeminen. Jäsenyhdistysten käyttöön tehtiin viestintäpohjia mm. Maailman syöpäpäivän ja Euroopan syöpäviikon viestintään. Järjestön yhtenäistä viestintää tuki myös valtakunnallinen viestintäverkosto, joka kokoontui kuukausittain Teamsissa. Järjestimme verkostolle koulutuspäivän, jonka teemoina olivat tekoäly järjestön viestinnässä ja somemarkkinointi.  

Jäsenyhdistysten sivustouudistukset jatkuivat.  Yhdistykset vastasivat itse projektistaan, mutta konsultoimme mm. tekniseen toteutukseen liittyvissä asioissa. Vuonna 2025 uudet sivustonsa julkaisivat Saimaan Syöpäyhdistys, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Etelä-Suomen Syöpäyhdistys, Satakunnan Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäpotilaat. Loppuvuodesta aloitimme vastaavat projektit myös Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen, Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Coloresin kanssa.  

Sisäinen viestintä. Vastaamme Syöpäjärjestöjen yhteisen intranetin kehittämisestä ja henkilöstön sisäisen viestinnän kouluttamisesta. Koko järjestölle pidetiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa käsiteltiin Teamsin uusia ominaisuuksia. Sisäisen viestinnän tuloksellisuutta selvitettiin kahdella kyselyllä. 

Ansiomitalit ja palkinnot 

Syöpäjärjestöillä on käytössään useita tapoja osoittaa kunnioitusta syöväntorjunnassa, syövänhoidossa ja Syöpäjärjestöjen toiminnassa ansioituneille henkilöille. 

Syöväntorjunnan ansiomitaleja on kolmessa kategoriassa (kultainen, hopeinen ja pronssinen) ja niitä jaetaan jäsenyhdistysten ja keskustoimiston ehdotuksesta vuosittain. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema ansiomitalilautakunta käsittelee saamansa perustellut ehdotukset huhtikuussa ja tekee esityksen ansiomitalin saajista valtuuskunnan kevätkokoukseen. Ansiomitalien saajien lista vuonna 2025 on vuosikertomuksen loppuosassa. 

Syöpäsäätiön Vuoden syöpälääkärin ja Vuoden syöpähoitajan palkinnot jaetaan vuosittain. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Vuoden syöpälääkärin palkinnon sai syöpäsairauksien ylilääkäri Minna Jääskeläinen Lapin keskussairaalasta ja Vuoden syöpähoitajan palkinnon syöpäsairaanhoitaja Hanna Tiittanen Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) korvaklinikalta. 

Kansainvälinen toiminta 

NCU. Olimme vuonna 2025 aktiivisesti mukana Pohjoismaiden syöpäunionin (Nordic Cancer Union, NCU) toiminnassa. Edustajiamme osallistui kolmeen NCU:n hallituksen kokoukseen sekä toimi yhteiskunnallisen vaikuttamisen työryhmässä. NCU jakoi vuonna 2025 900 000 euron arvosta rahoitusta yhteispohjoismaisiin, tutkijalähtöisiin syöpätutkimushankkeisiin sekä rahoitti käynnissä olevia strategisia hankkeita. 

ANCR. Meillä oli vahva edustus Pohjoismaisten syöpärekistereiden yhdistyksessä (The Association of Nordic Cancer Registries, ANCR), sillä Syöpärekisterin johtaja ja seulontajohtaja olivat mukana sen johtoryhmässä. ANCR edistää ja kehittää pohjoismaista yhteistyötä syövän rekisteritutkimuksessa. Se ylläpitää myös pohjoismaista syöpätilastoa (NORDCAN). 

ECL. Euroopan syöpäunioni (Association of European Cancer Leagues, ECL) on kansallisten syöpäjärjestöjen yhteistyöjärjestö, jolla on 30 jäsenjärjestöä 25 Euroopan maasta. Pääsihteerimme Juha Pekka Turunen toimii ECL:n hallituksessa ja hänet valittiin ECL hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2026–2027. Euroopan syöpäunionin tavoite turvata laadukas ja tarkoituksenmukainen syövän hoito yhdenvertaisesti koko Euroopassa sekä lisätä syöpätietoutta.  

IARC (WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus Lyonissa). Teemme IARC:n kanssa aktiivista tieteellistä ja syöväntorjuntaan liittyvää yhteistyötä. Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtaja oli vuonna 2025 IARC:n tieteellisessä neuvostossa Suomen edustajana.  

UICC. Syöpäjärjestöt on jäsenenä Kansainvälisessä syöpäunionissa (Union for International Cancer Control, UICC) ja tukee syöväntorjuntaa ei-teollistuneissa maissa esimerkiksi ICRETT-rahaston (International cancer technology transfer fellowships) välityksellä.  

FCA. Maailmanlaajuinen WHO:n Framework Convention on Tobacco Control (FCTC) -sopimuksen toteuttaminen on kansainvälinen tupakkatuotteiden käytön rajoittamiseen tähtäävä kansainvälinen sopimusjärjestelmä. Yhdistys tukee FCTC-sopimuksen toimeenpanoa Framework Convention Alliance (FCA) -koalition jäsenyyden kautta. 

ICISG. Olemme mukana International Cancer Information Service Group (ICISG) -verkostossa, joka kokoaa yhteen eri maiden ja organisaatioiden syöpäneuvontapalveluita kehittämään toimintaansa. ICISG on perustettu 1996, ja siinä on noin 70 jäsenyhdistystä. 

CAPOC (Common Action for the Prevention of Overweight and obesity among Children) -projekti. Olemme mukana pohjoismaisten syöpäyhdistysten yhteisprojektissa, jonka tavoitteena ehkäistä lasten ylipainoa ja lihavuutta vaikuttamalla terveyttä edistävien ympäristöjen kehittämiseen. Projektissa valmisteltiin ja julkaistiin pohjoismaiset politiikkasuositukset 2024. 

DigiCanTrain. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima EU-rahoitteinen hanke (2023–2026) tuottaa verkkokoulutuksen syöpää sairastavien parissa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutuksen tavoite on mm. tukea tehokkaampien yksilökeskeisempien terveyspalvelujen toteutumista ja nykyaikaisen terveysteknologian käyttöä. Vuonna 2025 osallistuimme koulutussisällön ja kouluttajien pilottiin. DCT koulutusohjelmalle haettiin Euroopan onkologian akkreditointineuvoston (ACOE) akkreditointihyväksyntää joulukuussa 2025. 

ECHoS (Establishing of Cancer Mission Hubs: Networks and Synergies). Olemme mukana hankkeessa, jonka tavoite on löytää ratkaisuja syövän parissa toimivien tahojen ja sidosryhmien välisen yhteistyön haasteisiin sekä koota syöpään laajasti linkittyvien sidosryhmien verkosto. Hanke toteutetaan 60 organisaation ja 30 Euroopan maan yhteistyönä. Vuonna 2025 painopiste on ollut määritellä ja perustaa yhteistyössä FICANin kanssa Syöpämissio Suomi, jonka toiminta käynnistyy syöpästrategian toimeenpanon yhteydessä vuonna 2026.  

PRAISE-U. Osallistuimme PRAISE-U-hankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää eturauhassyövän aiheuttamaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta EU-jäsenvaltioissa älykkään varhaisen tunnistamisen avulla. 

EUCanScreen-hanke. Syöpärekisterissä käynnistettiin useita tutkimusprojekteja, mm. haastattelututkimus sukupuolivähemmistöjen seulonnasta sekä satunnaistettu pilotti keuhkosyövän seulonnasta viidellä alueella. Pilottiprojekti julkaisi artikkelin tupakoinnin vähentämisen integroimisesta keuhkosyövän seulontaan EU-alueella sekä protokollan tutkimuskatsauksesta, joka selvittää keuhkosyöpäseulonnassa toteutettujen rekrytointikäytäntöjen vaikuttavuutta. 

EU-CancerWatch-hanke. Vuonna 2025 alkaneessa hankkeessa Syöpärekisteri tekee yhdessä JRC:n kanssa kehitystyötä eurooppalaisen syöpätilastojärjestelmän (ECIS) parantamiseksi. 

EU-Prevent-hanke. Syöpärekisteri kehittää elintapoihin liittyvää syövän riskipistelaskuria yhdessä terveysosaston kanssa.