Syöpäjärjestöt edistää terveyttä, hyvinvointia ja syövän ehkäisyä 2025
Tietopohjan vahvistaminen – seuranta ja tutkimus
Syöpätietojen rekisteröinti ja koostaminen. Syöpärekisteröinti perustuu terveydenhuollon toimijoilta saataviin ilmoituksiin uusista syövistä (kliininen ilmoitus, patologian ilmoitus). THL:n hallintopäätöksen mukaisesti terveydenhuoltoa järjestävät viranomaiset sekä yksityiset terveysalan toimijat luovuttavat THL:lle välttämättömät tiedot, jotka koskevat syöpätautien esiintyvyyttä, ennaltaehkäisyä, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä palveluiden käyttöä.
Hyvinvointialueiden kanssa käytiin aktiivista vuoropuhelua kliinisten ilmoitusten kattavuuden kehittämiseksi. Kattavuus parani yliopistosairaaloiden osalta sen jälkeen, kun tietotoimitukset ryhdyttiin toteuttamaan tiedonsiirtoina. Kattavuus on kuitenkin matala keskussairaaloiden osalta.
Uusista syöpätapauksista tuotettiin tapauskooste, johon koottiin keskeiset tiedot syövän toteamisvaiheesta. Syöpärekisteri teki yhteistyötä vuonna 2025 kaikkien yliopistosairaaloiden kanssa tiedonkeruun kehittämiseksi.
Kliinisiä syöpäilmoituksia saatiin yhteensä 34 464, joista valtaosa tuli verkkopalvelun tai tietojärjestelmäpoimintojen kautta. Paperisten syöpäilmoitusten määrä väheni edelleen. Hoitoilmoituksia saatiin 221 086, joista lähes 98 % saatiin tietojärjestelmäpoimintoina. Kaikki patologian ilmoitukset, yhteensä 333 296, saatiin sähköisinä tiedonsiirtoina. Pääasiassa vuoden 2024 kuolinilmoituksia saatiin Tilastokeskuksesta yhteensä 17 674. Taulukossa 1 on kuvattu toimitettujen ilmoitusten lukumäärät tietolähteittäin.
Taulukko 1: Syöpärekisterin tapauskoosteiden tietolähteet ja saantitapa 2025
| Tietolähde | Lukumäärä | Osuus (%) |
| Patologian ilmoituksia | 333296 | – |
| Kuolinilmoituksia | 17674 | – |
| Syöpä peruskuolinsyynä | 13755 | 78 % |
| Hoitoilmoitukset | 221086 | – |
| Verkkopalvelu | 4703 | 2 % |
| Tietojärjestelmäpoiminta | 216383 | 98 % |
| Kliininen ilmoitus | 34 464 | – |
| Verkkopalvelu | 4302 | 12 % |
| Tietojärjestelmäpoiminta | 29914 | 87 % |
| Paperinen | 248 | 1 % |
Syöpätapausten lisääntyessä syöpäilmoitusten määrä kasvaa. Tämä edellyttää tehostettua tiedonkoostamista. Syöpärekisterissä käsitellään ilmoituksia automaatilla, joka pystyi vuonna 2025 koostamaan noin kaksi kolmasosaa syöpätapauksista. Automaatin koostamat rekisteröinnit on todettu laadultaan erinomaisiksi. Tämän tehostamisen myötä syöpäkoodaajien osaamista voidaan kohdentaa vaativampien koosteiden tekemiseen, arviointiin ja tiedonkeruun kehittämiseen.
Syöpärekisterin tutkimustoiminta
Syöpärekisteri julkaisi 30 vertaisarvioitua artikkelia vuonna 2025. Syöpärekisterin ja THL:n yhteinen METCA-tutkimushanke julkaisi tuloksia muutettavissa olevien elintapatekijöiden vaikutuksesta alle 50-vuotiaiden naisten rintasyövän riskiin ja rintasyöpäkuolleisuuteen. Lisäksi tutkimushankkeessa julkaistiin tuloksia rintasyövän ilmaantuvuustrendeistä ja yleisimpiin syöpiin sairastuneiden eloonjäämisestä riskitekijäryhmittäin. Käynnissä olevissa tutkimuksissa selvitettiin mm. alkoholinkäytön yhteyttä eturauhassyövän riskiin.
Laaturekisterin tutkimushankkeessa julkaistiin ensimmäinen versio keuhkosyövän laaturaportista. Se osoitti selviä alue-eroja keuhkosyövän diagnostiikassa. Lisäksi aloitettiin tietojen kokoaminen ja raportointi myeloomasta sekä laajennettiin rekisterin tietopohjaa KELA:n lääkeosto- ja korvaustiedoilla.
Vuonna 2025 julkaistiin ensimmäinen artikkeli syövän ylisukupolvisuushankkeesta, joka selvittää vanhemman syöpään sairastumisen vaikutuksia heidän lapsiinsa.
Syöpärekisteri jatkoi COVID-19-pandemian vaikutusten selvittämistä yhdessä muiden Pohjoismaiden syöpärekisterien kanssa. Vuonna 2025 julkaistiin yhteispohjoismainen artikkeli epidemian vaikutuksesta syöpäilmaantuvuuteen ja syövän levinneisyyteen.
Suomen Akatemian huippuyksikköyhteistyönä julkaistiin tutkimus tyypin II diabeteksen ja siihen liittyvien komplikaatioiden yhteydestä suolistosyövän riskiin. Lisäksi työstettiin artikkeleita autoimmuunisairauksien ja reuman yhteydestä syöpävaaraan ja kroonisten sairauksien yleisyydestä yli 75-vuotiailla syöpäpotilailla.
Työperäisten altisteiden syöpäriskiä käsittelevä tutkimusartikkeli kirjoitettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa.
Syöpärekisteri seuraa, arvioi ja kehittää maassamme toteutettavia syöpäseulontaohjelmia sekä tutkii seulontaohjelmien ja erilaisten seulontamenetelmien toimivuutta ja vaikuttavuutta. Seulontojen arviointitutkimuksilla selvitetään seulontojen herkkyyttä, tarkkuutta, hyötyjä ja haittoja sekä seulonnan tarvitsemia terveydenhuollon resursseja. Vuoden 2025 seulontatutkimuksia käsitellään tarkemmin tämän vuosikertomuksen kohdassa 4b.
Seulontatietojen rekisteröinti ja raportointi. Syöpäseulontoihin kutsuttavien henkilö- ja kuntatiedot saadaan Digi- ja Väestötietovirastosta. Joukkotarkastusrekisteri toimittaa ne seulontaa toteuttaviin laboratorioihin ja yksiköihin. Rintasyövän seulontaan sai kutsun noin 340 000 naista, suolistosyövän seulontaan 490 000 miestä ja naista. Kohdunkaulasyövän seulontaan kutsuttiin 300 000 naista, joista noin 5 % oli lakisääteistä seulontaikää nuorempia eli 25-vuotiaita. Kohdunkaulansyövän seulonnoista suurin osa toteutettiin HPV-testein.
Kutsupalvelua käyttäville kunnille poimittiin perustietojen lisäksi myös nimi- ja osoitetiedot ja kohdunkaulasyövän seulonnan riskiryhmiin kutsuttavat naiset. Vuonna 2025 kutsupalvelun piirissä oli noin 60 % kohdunkaulasyövän seulonnan, 100 % rintasyövän seulonnan ja 45 % suolistosyövän seulonnan kohdeväestöstä.
Seulontatietojen sisäistä laadunvalvontaa varten kehitettiin työkaluja, joiden avulla yksilötason aineistoihin voidaan lisätä tietoja mm. hoitoilmoitusrekisteri HILMOsta ja syöpärekisteristä.
Terveyden edistäminen
Syöpäjärjestöjen terveyden edistäminen on tavoitteellista toimintaa syövän ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Vaikutamme yhteiskuntapolitiikkaan, asenteisiin ja yksilöiden valintoihin sekä rakennamme terveyttä edistäviä ympäristöjä yhteistyössä mm. jäsenyhdistysten kanssa. Toiminta kohdistuu niin terveeseen väestöön kuin syöpään sairastuneisiinkin.
Nuorten terveyden edistäminen
Nuorten terveellisten elintapojen edistämistä on tehty pitkäjänteisesti erityisesti tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi. Nykyisin Fressis-hanke käsittelee myös ravitsemusta, liikkumista, arkirytmiä, aurinko- ja seksuaaliterveyttä, alkoholia ja mielen hyvinvointia.
Hyvä Päivä -hanke tukee koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien alle 29-vuotiaiden terveyden edistämistä.
Molemmat hankkeet toteutettiin STEA-avustuksilla. Nuorten ja nuorten aikuisten seksuaaliterveyttä edistävä Kesäkumi-kampanja rahoitettiin STM:n Tartuntatautien valvonnan määrärahasta.
Fressis – nuorten nikotiinittomuuden ja terveellisten elintapojen edistäminen
Fressis.fi-palvelukokonaisuus. Nuorten tietotaitoja ja motivaatiota terveellisiin elintapoihin vahvistettiin digitaalisilla palveluilla: Fressis.fi ja Kysy asiantuntijalta -palvelu, Erovirasto-sovellus, päihderiihet, sosiaalisen median kanavat, kampanjat ja vaikuttajayhteistyö.
Fressis.fi-sivusto uudistettiin vuonna 2025. Sillä oli yli 190 000 käyttäjää. Kysy asiantuntijalta -palvelusta 254 nuorta sai vastauksen terveyttä tai elintapoja koskeviin kysymyksiinsä. Somesisällöt saavuttivat nuoria laajasti: vaikuttajasisällöillä oli yli 900 000 näyttökertaa ja TikTokissa tavoitettiin 2,5 miljoonaa käyttäjää. Älä ole koekaniini -kampanja palkittiin Gen Z Communications – ja Small Budget Campaign -kategorioissa Digital Communication Awardsissa. Tapahtumissa kohdattiin noin 1500 nuorta. Tukea tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen tarjottiin verkkosivustolla, somessa, Hei lopeta -kampanjassa ja Erovirasto-sovelluksella. Eroviraston kehittäminen uusien nikotiinituotteiden huomioimiseksi alkoi.
Oppilaitosten nikotiinittomuuden tukeminen. Nikotiiniton amis -malli tukee ammatillisten oppilaitosten nikotiinittoman toimintakulttuurin ja -ympäristön rakentamista. Mallia jalkautettiin yhteistyössä viiden alueellisen syöpäyhdistyksen kanssa viidessä oppilaitoksessa (Eduko, Gradia, SataEdu, Raseko ja KpEdu) ja käyttöönotto valmistui Ekamissa. Toiminnalla tavoitettiin yli 280 henkilöstön edustajaa ja yli 2 100 opiskelijaa. Yläkoulujen nikotiinittomuuden edistämisen työkaluja kehitettiin koulujen ammattilaisten kanssa.
Nikotiinittomuuden tukeminen liikunta- ja urheiluympäristöissä. Nikotiiniton urheilu -mallia hyödynnettiin lajiliittojen, liikuntajärjestöjen ja urheiluopistojen nikotiinittomuuden edistämisessä. Yhteistyötä tehtiin mm. Suomen Palloliiton, Voimisteluliiton, Urheiluopistot ry:n sekä Pohjois-Karjalan liikunnan kanssa. Nikotiiniton urheilu -mallin jalkautusta jatkettiin myös kahden alueellisen syöpäyhdistyksen kanssa urheiluseuroissa.
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tuen malli. Edellisvuonna kehitettyä mallia jalkautettiin Pohjois-Savon, Vantaa-Keravan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin mallin käyttöönotto- ja kertauskoulutuksia. Lisäksi Nikotiiniton amis- yhteistyöoppilaitosten työntekijöille pidettiin koulutus. Palautteiden mukaan osallistujat pitivät koulutusta hyödyllisenä ja heidän keinonsa tukea lopettamista vahvistuivat. He kertoivat myös hyödyntävänsä mallin työkaluja jatkossa omassa työssään.
FressisEdu.fi. Sivustot, koulutukset ja tapahtumat vahvistivat nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietopohjaa ja heidän keinojaan tukea nuoria nikotiinittomuuteen. Uudistetun sivuston koettiin tarjoavan selkeää, ajankohtaista tietoa ja palvelevan kohderyhmien tarpeita entistä paremmin. Oppilaitosten ammattilaisia sekä huoltajia kohdattiin tapahtumissa ja koulutuksissa yhteensä yli 760.
Kesäkumi-kampanja
30-vuotisjuhlavuotenaan kampanja tavoitti satojatuhansia nuoria jalkautuvalla työllä ja viestinnällä. Tavoitteena oli vahvistaa nuorten myönteistä asennetta kondomin ja suuseksisuojan käyttöön ja seksitautitesteissä käymiseen sekä Syöpäjärjestöille keskeistä oli lisätä tietoa HP-viruksesta. Kampanja pääsi hyvin tavoitteisiinsa: palautetta antaneista (N=356) 78 % arvioi suhtautuvansa myönteisemmin kondomin käyttöön. Kesäkumi toteutettiin yhteistyössä YleX:n, Suomen Punaisen Ristin ja Sotilaskotiliiton kanssa.
Hyvä Päivä -toiminta nuorille ja nuorille aikuisille
Hyvä päivä -toiminta vahvistaa nuorten tietoja, taitoja ja motivaatiota terveellisiin elintapoihin ryhmätoiminnan avulla. Se on suunnattu 16–29-vuotiaille, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella tai opiskelevat ammattioppilaitoksessa tai tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Syöpäjärjestöt kouluttaa kuntien nuorisopalveluiden ja ammattioppilaitosten ammattilaisia Hyvä Päivä -ohjaajiksi.
Vuonna 2025 toteutui 18 Hyvä Päivä -ryhmää, joissa oli 132 osallistujaa. Palautetta antaneista (N=62) 90 % oppi valmistamaan terveellistä ruokaa, lähes 80 % kertoi omaksuneensa säännöllisemmän arkirytmin ja 70 % lisäsi liikkumistaan ja koki jaksavansa paremmin arjessa.
Syövän ehkäisy ja terveyden edistäminen muissa kohderyhmissä
Syöpään sairastuneiden liikkumisen edistäminen. Syöpää sairastaville, syövästä toipuneille ja läheisille tarjottiin etäliikuntaa livetuokioina ja tallenteina. Ohjattuja tunteja pidettiin 165 ja niihin kertyi 11 346 osallistumiskertaa. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä palveluun. 98 % palautetta antaneista (N=1031) aikoi osallistua etäliikuntaan myös jatkossa. Syöpäjärjestöjen jäsenyhdistykset osallistuivat etäliikunnan toteuttamiseen ja markkinointiin.
HPV-rokotekattavuuden edistämiseksi pidettiin puheenvuorot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen webinaareissa terveydenhoitajille ja opettajille sekä rokotusikäisten lasten vanhemmille. Webinaareilla tavoitettiin satoja kohderyhmien edustajia.
Terveellisen aurinkokäyttäytymisen edistäminen. Aurinkoasioihin liittyvä tiedotustilaisuus medialle tehtiin yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja Ilmatieteen laitoksen kanssa ja se toi runsaasti medianäkyvyyttä.
Varhaiskasvatuksen ja alakoulun ammattilaisia koulutettiin lasten UV-suojaamiseen. Yhdessä Suomen Lastenhoitoalan ammattilaisten yhdistyksen kanssa järjestettiin valtakunnallinen info. Lisäksi pidettiin seitsemän alueellista infoa, joista vastasivat alueelliset syöpäyhdistykset. Niihin osallistui yhteensä 197 henkilöä. Palautetta antaneista ammattilaisista 94 % aikoo jatkossa kiinnittää työssään huomiota lasten aurinkosuojaukseen.
Syöpäjärjestöt osallistui STUK:n johtamaan kansallisen UV-toimintaohjelman valmisteluun, joka julkaistaan 2026. Lisäksi selvitettiin yhdessä STUK:n kanssa nuorten tietoja, asenteita ja käyttäytymistä liittyen UV-säteilyyn ja auringolta suojautumiseen.
Aurinkoterveysyhteistyötä tehtiin myös Syöpäsäätiön sekä ACOn kanssa. Syöpäjärjestöjen pitämä puheenvuoro ACO sun 2025 -webinaarissa tavoitti yli 2 000 apteekissa työskentelevää henkilöä. Syöpäsäätiön vaikuttajatilaisuudessa aurinkoterveydestä puhuttiin noin 30 vaikuttajalle.
Syöpäriskitietoisuuden lisääminen. Tietoa terveellisistä elintavoista tarjottiin Syöpäjärjestöjen viestintäkanavissa. Viestinnässä ja vaikuttamisessa hyödynnettiin laajasti edellisvuonna tehtyä selvitystä, joka kartoitti kansalaisten syöpäriskitietoisuutta. Savonia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kanssa suunniteltiin kaikille avoin verkkokurssi.
Syöpäjärjestöjen työntekijöiden osaamisen lisääminen. Syöpätiedon, terveyden edistämisen ja syövän ehkäisyn osaamista vahvistettiin Syöpäjärjestöjen koulutuspäivillä sekä kuukausittain etäkoulutuksilla. Terveyden edistämisen aiheita olivat mm. syöpäriskitietoisuus, nikotiinin aivovaikutukset sekä uudistuneet eurooppalaiset syövän ehkäisyn suositukset.
Järjestö- ja verkostoyhteistyö. Syöpäjärjestöt oli mukana mm. seuraavissa verkostoissa: Savuton Suomi, Savuton Helsinki, Tarttumattomat sairaudet ja Nikotiiniviestintä. Lisäksi oltiin mukana Lihavuuden ehkäisyn asiantuntijaryhmässä sekä HUS:n Hyvä kierre -projektissa.
Kansainvälinen yhteistyö. Pohjoismaisen yhteistyön teemoja olivat tupakoinnin ja nikotiinin käytön ehkäisy sekä lihavuuden ehkäisy. Lisäksi Syöpäjärjestöt oli mukana ECL:n työryhmissä (tupakka-, lihavuus- ja varhainen toteaminen sekä potilaiden tuki). Seurasimme aktiivisesti mm. EU:n ja WHO:n toimia.