Oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus syövän diagnostiikassa ja hoidossa 2025
Suomen Syöpärekisteri ylläpitää laadukasta ja kattavaa syöpätiedon rekisteriä, keräten tietoa kaikkialta Suomesta ja kaikenikäisistä potilaista. Tietopohjan vahvistamiseksi on tehostettu ilmoitusaktiivisuutta ja kehitetty sähköisen tiedonsiirron ohjeistusta, samalla tavoitellen kattavasti rakenteista ja yhtenäistä tietoa kaikista ilmoitettavista syöpätaudeista. Syöpärekisteri julkaisee vertaisarvioituja artikkeleita, osallistuu tutkimushankkeisiin ja tukee seulontaohjelmien kehittämistä.
Tietopohjan vahvistaminen
Tietotuotteet – syöpärekisteri. Huhtikuussa julkaistiin vuoden 2023 syöpätilastot ja ennakkotilasto vuonna 2024 todetuista syövistä. Syöpä 2023 -raportti julkaistiin kesäkuun alussa.
Syöpärekisterin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen kehittämisprojekti (Tutka) tuotti Syöpä 2023 -raporttiin uutena sisältönä tietoa syöpätilanteesta hyvinvointialueittain. Projektissa jatkettiin tekstinkaivelualgoritmien sisällyttämistä syövän levinneisyyttä kuvaavan TNM-tiedon tilastotuotantoon.
Tietotuotteet – seulonta. Syöpäseulontojen sisäistä raportointia tiivistettiin tuottamalla ensi kertaa kohdunkaula- ja suolistosyövän seulonnan raportteja kuukausittain. Marraskuussa 2025 julkaistiin niin ikään ensi kertaa kaikkien seulontaohjelmien ennakkotilastot osallistumisaktiivisuudesta ja jatkotutkimuksiin lähetettyjen osuuksista. Tilastot sisälsivät myös sosioekonomisia muuttujia.
Vuositilastot julkaistiin toukokuussa ja -raportit kesäkuussa 2025. Vuositilastojen uutuussisältöjä olivat mm. hyvinvointialueittain raportoidut ikäryhmittäiset löydösjakaumat. Suolistosyövän seulonnan raportoinnissa pilotoitiin aiempaa ajantasaisempaa prosessi-indikaattoreiden informointia hyvinvointialueille.
Syöpärekisterin kansainvälinen tutkimusyhteistyö
SALiCCS. Suomi oli mukana Tanskan ja Ruotsin kanssa Socioeconomic Consequences in Adult Life after Childhood Cancer (SALiCCS) -hankkeessa, jossa seurataan lapsena syöpään sairastuneiden myöhempiä vaiheita sosioekonomisesta näkökulmasta. Hanke päättyi Suomen osalta vuoden lopussa.
NOCCA. Syöpärekisteri koordinoi työperäisten altisteiden syöpäriskejä kartoittavaa yhteispohjoismaista Nordic Occupational Cancer Study (NOCCA) -hanketta. Siinä julkaistiin tutkimus sosioekonomisen aseman yhteydestä kohdunkaulasyöpäriskiin ja ammatin vaikutuksesta sinonasaalisyövän riskiin.
IARC. WHO:n kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen (IARC) kanssa tehdään aktiivista tieteellistä ja syöväntorjuntaan liittyvää yhteistyötä. Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtaja oli vuonna 2025 IARC:n tieteellisen neuvoston Suomen edustajana.
ANCR. Pohjoismainen syöpärekisterikokous ANCR pidettiin Islannissa. Syöpärekisterin asiantuntijat pitivät esityksiä rekisteröinnistä ja syöpäepidemiologisista tutkimuksista. Kokouksen yhteydessä järjestettiin myös rintasyövän ja suolistosyövän seulonnan Pohjoismaisten kehittämisverkostojen kokoukset.
EU-hankkeet. Joint Action on Cancer and other NCDs prevention -hanke jatkui. Sen tarkoituksena on vaikuttaa syövälle ja tarttumattomille taudeille yhteisiin terveyttä edistäviin tekijöihin. Syöpärekisteri osallistuu kolmeen työpakettiin: elintapatietojen harmonisointiin kansallisesti ja kansainvälisesti, väestösyyosuuden ennusteiden laskemiseen ja syövän riskipistelaskurin kehittämiseen sekä eri ammatteihin liittyvän syöpävaaran arviointiin.
Samaten jatkui Joint Action -hanke, joka liittyy syöpäseulontojen implementointiin (EUCanScreen). Syöpärekisteri vastaa seulontojen monitorointiin keskittyvästä työpaketista. Syöpärekisteri myös vetää pitkään tupakoineiden keuhkosyöpäseulontaan, sukupuolivähemmistöjen seulontaan, kutsukäytäntöihin sekä seulontojen organisointiin liittyviä projekteja. Lisäksi syöpärekisteri on mukana projekteissa, jotka liittyvät HPV-rokotettujen seulontaan, seulontaan liittyvään viestintään sekä seulontateknologiaan ja riskiperusteiseen arviointiin.
Monitorointityöpaketissa tehtiin kolme datamallia kansallisiin syöpäseulontoihin, R-paketin ensiversio ja Docker-konttiteknologiaa hyödyntävä data-analyysijärjestelmä demoineen yhteiseurooppalaista syöpäseulontatiedontuotantoa ja tutkimusta varten. Lisäksi toteutettiin kysely, jonka avulla kerättiin tietoa eurooppalaisesta seulontalainsäädännöstä ja datan saatavuudesta.
Seulontojen ohjausmekanismeja ja organisointia tarkastelevassa projektissa valmistui em. aihepiiriä EU-jäsenmaissa laajasti kattava kysely. Sukupuolivähemmistöjen syöpäseulontaan keskittyvässä projektissa toteutettiin kysely väestöryhmien seulontojen tilanteesta, aloitettiin EU-laajuisten suositusten laatiminen sekä käynnistettiin haastattelututkimus. Kutsukäytännöt-projektissa toteutettiin kyselyt kutsukäytännöistä kansallisissa seulontaohjelmissa sekä omanäytteenotosta kohdunkaulasyövän seulonnassa.
Keuhkosyövän seulontaa pilotoivassa projektissa vahvistettiin tutkimusprotokolla yhdessä pilottimaa Unkarin kanssa. Lisäksi julkaistiin artikkeli tupakoinnin vähentämisen integroimisesta keuhkosyövän seulontaan EU-alueella. Projektissa julkaistiin myös protokolla tutkimuskatsauksesta, jossa selvitetään keuhkosyöpäseulonnassa toteutettujen rekrytointikäytäntöjen vaikuttavuutta. Suomessa käytiin budjetti- ja sopimusneuvottelut hankkeeseen osallistuvien hyvinvointialueiden ja HUSin kanssa. Lisäksi tehtiin rekrytointimateriaalit ja ilmoittautumiskanava sekä alusta tutkimustietojen tallennusta varten. Tutkimushoitajat ja Syöpärekisterin asiantuntijat koulutettiin käyttämään ko. ohjelmaa.
HPV-rokotettujen seulontaa tarkastelevassa projektissa määriteltiin seulontaskenaarioita, joita tullaan jatkossa mallintamaan.
Syöpärekisterin kolmas EU-hanke, CancerWatch, käynnistyi syksyllä 2025. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on ajantasaisen syöpätaakkatiedon toimittaminen Joint Research Centre (JRC) -tutkimuslaitoksen ylläpitämään ECIS-järjestelmään.
Seulontapalvelut ja toteutus
Seulontapalvelut ja niiden toteutus. Syöpärekisterin yhteistyö hyvinvointialueiden ja niiden sopimuslaboratorioiden ja -yksiköiden kanssa oli tiivistä. Hyvinvointialueille toimitettiin tietoa mm. alueellisista ja ennakkovaiheen tilastoista ja pyydettiin ehdotuksia siitä, miten tilastointia ja raportointia voisi edelleen kehittää.
Seulontalaboratorioiden ja -yksiköiden kanssa järjestettiin useita tapaamisia, joiden aiheina olivat mm. tietotoimitukset ja tiedon raportointi. Suolistosyövän seulonnassa toimiville hoitajille järjestettiin kuusi etätapaamista, joihin osallistui keskimäärin 50 hoitajaa. Hyvinvointialueiden seulontahoitajille ja endoskopisteille suunnatun verkkokoulutuksen suoritti 20 hoitajaa ja 10 erikoislääkäriä. Patologien koulutusalustalle rekisteröityi 14 uutta patologia.
Seulontoihin liittyvä tutkimus
Terveystaloustieteen väitöskirja-artikkeli rintasyöpäseulonnan kustannusvaikuttavuudessa julkaistiin keväällä 2025. Sen tuloksiin perustuen rintasyöpäseulonnan asiantuntijaryhmä päätyi suosittamaan seulonnan laajentamista 50–68-vuotiaista 46–74-vuotiaisiin. Ehdotus eteni STM:n kautta Palkon lausuttavaksi toukokuussa 2025.
Väitöskirjatutkijan artikkeli HPV-genotyyppikohtaisten kohdunkaula- ja esiasteriskien arvioinnista julkaistiin syyskuussa. Saman tutkijan väitöskirja HPV-seulonnan hyödyistä ja haitoista hyväksyttiin lokakuussa. Toisen väitöskirjatyön osana julkaistiin artikkeli, jossa verrattiin organisoitua HPV- ja Papaseulontaa Suomessa.
Suolistosyövän seulontapilotista julkaistiin loppuvuonna artikkeli negatiivisen kolonoskopian jälkeisistä syöpädiagnooseista.
Lääketieteen opiskelijoiden syventävien opintojen opinnäytetöinä julkaistiin artikkeli nuorten naisten seulontaluonteisesta kohdunkaulasyövän testauksesta ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä kaksi artikkelia maahanmuuttajien eturauhas-, maha- ja maksasyövän ilmaantuvuudesta ja kuolleisuudesta.
Loppuvuodesta käynnistettiin tutkimusprojektit HPV-genotyypityksen hyödyntämisestä kohdunkaulasyövän seulonnassa ja tekoälyn integroimisesta rintasyövän seulontaan.
Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on kuvattu kohdassa 4a.