Oireilee uudestaan ja käy tutkimuksissa

• Yleislääkärille tulisi päästää kiireettömissä tapauksissa kolmessa arkipäivässä.

• Jokaisessa perusterveydenhuollon yksikössä tulisi olla vähintään yksi syöpään erikoistunut hoitaja.
• Tulisi varmistaa henkilöstön päivittyvä osaaminen syövästä, sen oireista ja periytyvyydestä sekä vuorovaikutuksesta potilaiden kanssa vaikeissa ja kuormittavissa tilanteissa.
• Syöpäepäilyn tunnistamiseksi ja jatkohoitoon ohjaamisen tukemiseksi olisi hyvä laatia ja hyödyntää erilaisia oireseuranta- ja kysymyspattereita.

• Uusiutunutta syöpää epäilevälle ihmiselle tulisi tarjota psykososiaalista tukea ja mahdollisuus keskustella tilanteestaan yksilöllisesti hänelle sopivalla tavalla.
• Uusiutunutta syöpää epäilevä ihminen tulisi ohjata Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelujen ja vertaistuen piiriin saadakseen lisätietoja, tukea ja ohjausta uuteen elämäntilanteeseen sekä mahdollisuuden käsitellä sen mukanaan tuomia huolia ja tunteita.

1. Perusterveydenhuollon riittävä resursointi

Tavoite: Hoitoon ja tutkimuksiin pääsee helposti ja yhdenvertaisesti koko maassa.

• Perusterveydenhuollon resurssit tulisi varmistaa. Yleislääkärille tulisi koko maassa päästä kiireettömissä tapauksissa kolmessa arkipäivässä.
• Suomeen tulisi laatia sitovat aikarajat ohjaamaan sitä, missä ajassa syöpäepäilystä on päästävä jatkotutkimuksiin ja hoitoihin.
• On tarpeen varmistaa, että yhteydenotto perusterveydenhuoltoon on vaivaton.
• Rekrytoinneissa tulisi varmistaa se, että kaksikielisillä alueilla on riittävästi sekä suomen- että ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa. Ihmisen oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään tulisi varmistaa sekä henkilöstön kielitaidolla että riittävillä tulkkipalveluilla.

2. Terveydenhuollon syöpäosaaminen

Tavoite: Perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on riittävää osaamista syövästä ja kyky tunnistaa syöpäepäily.

• Jokaisessa perusterveydenhuollon yksikössä tulisi olla vähintään yksi syöpään erikoistunut hoitaja.
• Henkilöstön syöpään, sen oireisiin ja periytyvyyteen liittyvää osaamista tulisi tarvittaessa päivittää, jotta he osaavat tunnistaa mahdollisen syövän. Samoin tulisi varmistaa henkilöstön vuorovaikutusosaaminen.

1. Syöpäepäilyn tunnistaminen

Tavoite: Terveydenhuollossa on matalan kynnyksen mahdollisuuksia keskustella oireista ja saada lisätietoa. Mahdollinen syöpä tunnistetaan ajoissa ja ihminen ohjataan oikea-aikaisesti jatkotutkimuksiin.

• Olisi hyvä tarjota maksutonta terveysneuvontaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköisesti.
• Jotta tieto sairastetusta syövästä olisi helposti saatavilla vuosienkin jälkeen, Omakantaan tulisi tehdä pysyvä merkintä sairastetusta syövästä: mikä syöpä, milloin sairastettu ja miten hoidettu.
• Tietojen siirtymisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä tulisi olla sujuvaa.
• Hoidontarpeen arvioinnissa tulisi huomioida uusiutuneen syövän mahdollisuus ja kysyä sitä tarkentavia kysymyksiä.
• Syöpäepäilyn tunnistamiseksi ja jatkohoitoon ohjaamisen tukemiseksi olisi hyvä laatia ja hyödyntää erilaisia oireseuranta- ja kysymyspattereita.

2. Toimiva työnjako kohtaamisen varmistamiseksi

Tavoite: Henkilöstön sisäinen työnjako tukee sitä, että heillä on riittävästi aikaa kohdata vastaanotolle tuleva ihminen rauhassa ja kuunnella häntä kunnioittavasti.

• Olisi hyvä, jos hoitaja voisi tietyissä tilanteissa ja esimerkiksi oireseuranta- ja kysymyspatterien antamien vastausten perusteella ohjata uusiutunutta syöpää epäilevän ihmisen peruslaboratoriotutkimuksiin ja käydä hänen kanssaan läpi hänen elämän- ja kokonaistilanteensa jo ennen lääkärin vastaanottoa.
• Erityisesti tiettyjen ihmisryhmien, kuten iäkkäiden ihmisten, kohdalla olisi järkevää, mikäli hoitaja voisi valmistaa ihmisen etukäteen lääkärin tutkimusta varten, tehdä hänen kanssaan alkukartoituksen ja tarvittaessa auttaa häntä esimerkiksi riisuuntumisessa. Tämä sekä säästäisi aikaa lääkärin vastaanotolla että tukisi ihmisen kohtaamista ja hänen tarpeidensa kunnioittamista.

1. Lisätietojen tarjoaminen tutkimuksista ja tutkimusprosessista

Tavoite: Ihminen saa laadukasta ja riittävää tietoa mahdollisesti uusiutuneesta syövästä sekä hänelle tehtävistä lisätutkimuksista.

• Olisi hyvä laatia tietopaketteja syövän mahdollisuutta kartoittavista tutkimuksista ja siitä, mitä niissä tehdään.
• Vaikka ihmisellä on taustalla sairastettu syöpä, hänen tulisi saada tietää, miten tutkimukset tällä kertaa etenevät. Hänen kanssaan olisi hyvä käydä selkeästi läpi tutkimusprosessi: mitä tutkimuksia hänelle tehdään, miten tutkimukset etenevät, mitä tuloksia niistä on saatavissa, milloin hän tapaa lääkärin ja hoitajan, milloin tulokset valmistuvat ja mistä saa lisätietoja.

2. Psykososiaalisen tuen tarjoaminen

Tavoite: Uusiutunutta syöpää epäilevä ihminen pääsee keskustelemaan ajatuksistaan, huolistaan ja peloistaan ammattilaisen kanssa.

• Olisi tärkeää, että jokaisella, jolla epäillään uusiutunutta syöpää, olisi mahdollisuus keskustella syöpään perehtyneen ammattilaisen kanssa syövästä, omista oireista ja huolista sekä saada hänelle sopivaa psykososiaalista tukea.
• Henkilöstön tulisi tunnistaa uusiutuneen syövän mahdollisuuden aiheuttama kuormitus ihmiselle ja hänen läheisilleen. Tulisi automaattisesti tarjota mahdollisuutta päästä keskustelemaan psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.
• Ihmiselle tulisi antaa Syöpäjärjestöjen yhteystiedot ja kannustaa häntä käyttämään neuvontapalvelua ja vertaistukea saadakseen keskustelumahdollisuuden sekä tietoa ja tukea.
• Keskusteluissa ja vuorovaikutuksessa uusiutunutta syöpää epäilevän ihmisen kanssa olisi hyvä pyrkiä tukemaan ihmisen voimavaroja, selviytymiskeinoja ja resilienssiä.

TAUSTATIETO: Voimavarat, selviytymiskeinot ja resilienssi vaikuttavat siihen, miten ihminen kestää tulossa olevat syöpähoidot ja pystyy osallistumaan hoitojaan koskevaan päätöksentekon. Varhain aloitettu tuki auttaa ihmistä toipumaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tulevien hoitojen aikana ja niiden jälkeen.

• Uusiutunutta syöpää epäilevälle ihmiselle tulisi kertoa sosiaalityöntekijän palveluista, jotta hän voisi saada tukea taloudellisen tilanteensa läpikäyntiin ja mahdollisten etuuksien hakemiseen.
• Ihmiselle olisi hyvä antaa Syöpäjärjestöjen etuusneuvontapalvelun yhteystiedot, jotta hän voi halutessaan keskustella taloudellisesta tilanteestaan sosiaalityöntekijän kanssa.

Tavoite: Ihmisen kokonaiselämäntilanne ja tuen tarve selvitetään epäiltäessä syövän uusiutumista.

• Olisi hyvä käydä ihmisen kanssa läpi hänen terveydentilansa, senhetkiset oireensa, pitkäaikaissairautensa, kokonaiselämäntilanteensa, elinympäristönsä sekä voimavaransa ja kirjata tiedot näistä potilaskertomukseen ja erikoissairaanhoidon lähetteeseen.
• Psykososiaalista tukea tulisi tarjota erityisesti niille ihmisille, joilla yhdessä keskustellen todetaan olevan heikommat valmiudet mahdollisen uusiutuneen syövän kanssa selviytymiseen.
• Olisi hyvä tarjota tukea ja neuvontaa mahdollisia pitkäaikaissairauksia koskevaan omahoitoon sekä kuntoutumiseen.

TAUSTATIETO: Kroonisilla sairauksilla voi olla vaikutusta siihen, kuinka hyvin ihminen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kestää syöpähoidot ja kuntoutuu.

• Tiedon ihmisen käyttämistä sosiaali- ja terveyspalveluista tulisi löytyä yhdestä paikasta.