Kuolee

Kuoleman läheisyys on osattava tunnistaa ja sanoittaa potilaalle ja hänen läheisilleen. On varmistettava potilaan hyvä hoito viimeisiin hetkiin asti. Kuolevan läheisten huomiointi ja tuki ovat välttämättömiä sekä ennen että jälkeen kuoleman.

Keskeisimmät suosituksemme tässä polun vaiheessa ovat:

- Tulisi vahvistaa henkilöstön osaamista kuolemasta sekä siihen liittyvästä keskustelusta ja kohtaamisesta. Henkilöstöllä tulisi olla valmius kohdata monenlaisia tunteita ja reagointitapoja, joita kuolema voi läheisissä herättää.
- Henkilöstön olisi tärkeää osata kertoa kuolevan läheisille luontevasti, mitä kuolemassa tapahtuu. Tieto auttaa läheisiä asettumaan tilanteeseen ja vähentää pelkoja.
- Kuolevan läheisille olisi hyvä kertoa Syöpäjärjestöjen vertaistuen palveluista sekä neuvontapalvelusta ja kannustaa heitä hyödyntämään palveluja.
- Kuolinhetken rauha ja arvokkuus tulisi varmistaa. Kuolevalle potilaalle tulisi aina antaa yhden hengen huone.
- Kuolemasta tulisi poistaa kiireen tuntu sekä ennen että jälkeen kuoleman. Läheisille tulisi antaa riittävästi aikaa vainajan vierellä. Vainajaa tulee käsitellä hienotunteisesti ja arvokkaasti.
- Läheisille tulee ilmoittaa kuolemasta mahdollisimman pian, sen mukaisesti, mitä saattohoitovaiheessa on yhdessä sovittu.
- Tulisi huomioida kuolevan läheisissä olevat erityisryhmät, kuten lapset ja nuoret, ja tarjota heille kohdennettua tukea. Tukiverkoston toimivuus yli hallintorajojen tulisi varmistaa ja osallistaa muun muassa koulut ja oppilashuolto.
- Sosiaalityö ja muut tukipalvelut tulisi integroida läheisten elämään yksilöllisten tarpeiden pohjalta, varsinkin jos kuoleva potilas on esimerkiksi alaikäisten lasten vanhempi tai omaishoitaja.

Syöpäjärjestöt tarjoaa tässä vaiheessa seuraavia palveluja:

Koulutetut saattohoidon tukihenkilöt, jotka tarjoavat keskustelumahdollisuuden sekä psykososiaalista tukea kuolevalle potilaalle ja hänen läheisilleen.
Vainajan läheisille tarkoitettu kasvokkainen, puhelimitse ja verkossa tapahtuva vertaistuki ja mahdollisuus keskustella toisten samassa tilanteessa olevien tai saman tilanteen läpikäyneiden kanssa.
Neuvontapalvelu, jossa neuvontahoitajat tarjoavat keskustelumahdollisuuden sekä tietoa ja tukea myös kuolevan ja vainajan läheisille. Neuvontapalvelu on maksuttomasti tarjolla puhelimitse, sähköpostitse, vastaanotoilla sekä chat-palveluna. Palveluun voi hakeutua sekä ennen että jälkeen kuoleman.
Sururyhmät, joissa vainajan läheiset voivat ohjatusti keskustella tunteistaan ja kokemuksistaan.
Suruopas.
Etuusneuvontapalvelu, jossa vainajan läheiset voivat halutessaan keskustella taloudellisista kysymyksistä sosiaalityöntekijän kanssa.

Hoito

Henkilöstöllä on oltava osaamista kuolemasta sekä kuolevan läheisten ja heidän tunteidensa ja reagointitapojensa kohtaamisesta. Kuolevalle ja hänen läheisilleen tulee antaa tilaa ja rauhaa. Kuoleman läheisyys tulee sanoittaa kuolevalle ja hänen läheisilleen.

Tavoite: Henkilöstöllä on riittävää osaamista kuolemasta sekä vuorovaikutuksesta kuolevan ja tämän läheisten kanssa.
- Henkilöstön osaamista kuolemasta sekä siihen liittyvästä keskustelusta ja kohtaamisesta tulisi vahvistaa, tarvittaessa täydennyskoulutuksella. Tarvitaan kunnioittavaa, lämmintä ja ammattitaitoista vuorovaikutusta. Henkilöstöllä tulisi olla valmius kohdata monenlaisia tunteita ja reagointitapoja, joita kuolema voi läheisissä herättää.
TAUSTATIETO: Kuolemaan liittyvää osaamista tarvitaan eri terveydenhuollon palveluissa: erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, kotisairaalassa, asumispalveluissa ja saattohoidon yksiköissä.
Tavoite: Kuolinhetki on rauhallinen ja arvokas ja sen ympäriltä on poistettu kiireen tuntu.
- Kuolinhetken rauha ja arvokkuus tulisi varmistaa. Kuolevalle potilaalle tulisi aina antaa yhden hengen huone.
- Henkilöstön olisi tärkeää osata kertoa kuolevan läheisille luontevasti, mitä kuolemassa tapahtuu. Tieto auttaa läheisiä asettumaan tilanteeseen ja vähentää pelkoja. Olisi hyvä kysyä läheisiltä, mitä kokemusta heillä on kuolemasta.
TAUSTATIETO: Harva tietää kuoleman prosessimaisuudesta ja siinä tapahtuvista asioista, kuten hengityskatkoista, äänekkäästä hengityksestä, lämpöilystä, uneliaisuuden lisääntymisestä ja siitä, ettei ihminen ole enää heräteltävissä.
- Läheisiä olisi tärkeä tukea kuolevan rinnalla olemisessa. Heille olisi hyvä kertoa selkeästi, mitä he voivat tehdä, kuten kostuttaa kuolevan suuta tai voidella käsiä ja jalkoja.
- Kuolemasta tulisi poistaa kiireen tuntu sekä ennen että jälkeen kuoleman. Läheisille tulee antaa riittävästi aikaa vainajan vierellä. Vainajaa tulee käsitellä hienotunteisesti ja arvokkaasti.
- Läheisille tulee ilmoittaa kuolemasta mahdollisimman pian, sen mukaisesti, mitä saattohoitovaiheessa on yhdessä sovittu.
- Läheisillä tulisi aina olla mahdollisuus tulla katsomaan vainajaa. Heille olisi hyvä kertoa myös siitä, että he voivat halutessaan olla mukana laittamassa vainajaa.

Psykososiaalinen tuki

Kuolevan ja vainajan läheiset tarvitsevat yksilöllisesti tukea omista tarpeistaan lähtien. Kuolema herättää hyvin monenlaisia tunteita ja reagointeja. Kuolemaan on vaikea varautua, vaikka sitä tiedettäisiinkin odottaa. Kuolema voi myös pelottaa. Läheisten elämäntilanteet ja voimavarat vaihtelevat erittäin paljon.

1. Laadukas psykososiaalinen tuki

Tavoite: Kuolevan ja vainajan läheisille tarjotaan psykososiaalista tukea heidän tarpeidensa pohjalta.
- Keskustelulle kuolevan läheisten kanssa olisi hyvä varata aikaa jo ennen kuolemaa.
- Läheisillä tulisi olla mahdollisuus keskustella kuolemasta ja omista tunteistaan sekä ennen että jälkeen kuoleman. Hoitavaan yksikköön tulisi voida olla yhteydessä vielä pitkän aikaa kuoleman jälkeen ja keskustella asioista.
- Läheisten tukemisessa tulisi hyödyntää monimuotoisesti eri toimijoiden palveluja, kuten sairaanhoito, psykologit ja psykoterapeutit, perusterveydenhuolto, tukihenkilöt, vapaaehtoiset ja papit, ja varmistaa heidän välisensä yhteistyön saumattomuus.
- Läheisille olisi tärkeää kertoa Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluista ja kannustaa heitä hakemaan tietoa ja tukea uudessa, raskaassa elämäntilanteessa.
- Läheisille olisi tärkeää kertoa Syöpäjärjestöjen vertaistuesta ja kannustaa heitä käyttämään palveluja saadakseen keskustelumahdollisuuden ja tukea toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta tai olleilta.
- Läheisille olisi hyvä kertoa Syöpäjärjestöjen sururyhmistä ja suruoppaasta.
2. Läheisten tukeminen muuttuneessa elämäntilanteessa

Tavoite: Läheisille tarjotaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta tukea selviytymiseen uudessa elämäntilanteessa.
- Tulisi huomioida kuolevan läheisissä olevat erityisryhmät, kuten lapset ja nuoret, ja tarjota heille kohdennettua tukea. Tulisi varmistaa tukiverkoston toimivuus yli hallintorajojen ja osallistaa muun muassa koulut ja oppilashuolto.
- Sosiaalityö ja muut tukipalvelut tulisi integroida läheisten elämään yksilöllisten tarpeiden pohjalta, varsinkin jos kuoleva potilas on esimerkiksi alaikäisten lasten vanhempi tai omaishoitaja.
- Läheisten tulisi tarvittaessa päästä keskustelemaan sosiaalityöntekijän kanssa kuoleman aiheuttamista taloudellisista kysymyksistä. Heille olisi hyvä antaa myös Syöpäjärjestöjen etuusneuvontapalvelun yhteystiedot.
- Läheisille olisi hyvä antaa tietoa ja tukea kuolemaan liittyvien asioiden järjestelyyn, kuten Ensiohjeita hautausta järjestävälle -opas.