Me suomalaiset tiedämme hyvin, että UV-säteily lisää ihosyöpäriskiä. Mutta tiesitkö nämä vähemmän puhutut seikat auringosta ja sen vaikutuksista?

  1. Iho voi palaa myös pilvisellä tai tuulisella säällä

UV-säteily ei ole sama asia kuin auringon lämpö. UV-säteet ovat yhtä voimakkaita, vaikka ilma tuntuisi viileältä. Ohuet pilvet päästävät suurimman osan UV-säteilystä läpi, ja varjoonkin ulottuu noin puolet säteilystä hajasäteilynä. Kun UV-indeksi on 3 tai enemmän, suojaaminen on tarpeen. Suomessa näin on tyypillisesti touko-elokuussa klo 10–17.

  1. Vaikutukset eivät katoa, vaikka iho näyttää toipuvan

Tiedämme, että ihon palaminen on haitallista. Lisäksi koko elämän aikainen runsas altistuminen UV-säteilylle lisää ihosyöpien riskiä vaikka iho ei palaisikaan.

Iho vaikuttaa palautuvan hyvin palamisesta ja UV-altistumisesta. Tästä voi tulla virheellinen mielikuva siitä, että iho korjaa kaikki UV-säteilyn aiheuttamat vauriot. UV-säteily vaurioittaa ihon DNA:ta, ja vaurioita voi syntyä jo ennen näkyvää punoitusta. Ajan myötä nämä vauriot voivat johtaa pahalaatuisiin solumuutoksiin. Jo tapahtuneita vaurioita ei voi jälkeenpäin korjata.

  1. Makuulla saat enemmän säteilyä kuin pystyasennossa

Auringonotto makuuasennossa altistaa ihoa enemmän UV-säteilylle kuin pystyasennossa liikkuminen tai muu ulkona olo. Aurinkoa ottaessa myös ihoa on runsaasti esillä, muussa toiminnassa vaatteet suojaavat isomman osan ihoaluetta.

  1. Aamu ja ilta – ulkoilijan kultaiset hetket

UV-indeksi on vähintään kolme tyypillisenä kesäpäivänä klo 10-17 välillä, suurin osa säteilystä tulee klo 11-15 välillä. Aamuisin ja iltaisin UV-indeksi on alle kolmen, jolloin iho ei tarvitse suojaa. Ulkoilulle ja ulkona oleskelulle aamut ja illat ovatkin oivia ajankohtia.

  1. Iho voi palaa jo vartissa

Ihmisten ihotyypit vaihtelevat. Kaikista herkimpiä UV-säteilyn haitoille ovat vaaleaihoisimmat. Lisäksi lasten iho on ohut ja sen suojamekanismit eivät ole kehittyneet. Siksi se on herkempi UV-säteilyn vaaroille kuin aikuisen. UV-indeksin ollessa korkea voi vaaleaihoinen palaa jopa 15–20 minuutissa ilman suojaa.

  1. Rusketus ei ole suoja

Rusketus on ihon tapa puolustautua UV-säteilyä vastaan. Rusketus kertoo kuitenkin DNA-vaurioista, ei suojasta. Välillä rusketusta sanotaankin ihosyövän esiasteeksi. Ruskettunut iho ei ole jatkossa juurikaan paremmassa suojassa kuin ruskettumaton.

Myöskään keinotekoisesti voiteista tai suihkurusketuksesta hankittu päivetys ei mitenkään suojaa ihoa uv-säteilyn haitoilta. Vaikka iho on ruskettuneen näköinen, se vaatii siis ihan samalla tavalla suojaa. Solariumin UV-säteily on ykkösluokan karsinogeeni eli syöpää aiheuttava kuten auringonkin UV-säteily. Siksi solariumia ei suositella lainkaan.

  1. Rusketukseen voi jäädä koukkuun

Useat pitävät päivittynyttä ihoa kauniina. UV-säteily laukaisee mielihyvää aiheuttavien välittäjäaineiden tuotannon. Siksi aurinkoa voi alkaa etsiä yhä enemmän, vaikka riskit kasvavat. Joillekin rusketuksen hankkimisesta voi tulla tapa, pahimmillaan jopa rusketusriippuvuus.

Nauti auringosta turvallisesti

  • Vähennä runsasta altistumista kovimman UV-säteilyn aikaan.
  • Muista vaate, varjo ja voide. Suojaudu ensisijaisesti vaatetuksella ja hyödyntämällä varjoa. Suojaa paljaaksi jäävät ihoalueet aurinkovoiteella.
  • Käytä aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30, ja levitä sitä reilusti. Lisää päivän mittaan, jos olet pitkään ulkona.
  • Suojaa erityisen huolella lasten iho. Muistuta myös nuorta ihon suojaamisesta.

 

Lue lisää