Kirjasta on iloa arkeen ja juhlaan
Olen vähentänyt uutisten seuraamista, aivoni tarvitsevat myös mukavia ja rentouttavia virikkeitä ja hetkiä, joissa mieli saa levätä ja ajatukset järjestyä.
Maailmalta tulevat uutiset ahdistavat. Ihmiset asuvat raunioissa. He ovat menettäneet läheisiään sodan seurauksena. Ilmasto muuttuu ja rasismi kukoistaa. Vallan himo ja ahneus ovat loppumattomia toiminnan ajureita kaikkialla maapallolla.
Puolustuksen lisäpanostukset lienevät perin tarpeellisia näinä aikoina, mutta ei sekään tieto tässä maailman tilassa lohduta. Television ajankohtaisohjelmia katsellessa huolien taakka kasvaa.
Rentoutua voi monin tavoin. Rauhan voi löytää metsäpolulla tai keittiössä taikinan äärellä. Näiden lisäksi minulle mieluinen keino on kirjallisuus. Se tarjoaa näkymän toiseen maailmaan ja peilin omalle maailmalleni.
Elizabeth Stroutin syvät henkilöhahmot kulkevat mukanani. Hänen teoksensa Olive Kitteridgestä ja Lucy Bartonista ovat ikkunoita ihmismielen kerrostumiin. Tarinat ovat arkisia ja täynnä merkityksiä, hiljaisuuskin puhuu.
Olive ja Lucy avaavat lukijalle, mitä on yksinäisyys ja yhteyden kaipuu. He jos ketkä tietävät, että rakkaus on monimutkaista.
Eeva Kilven teksteissä on tilaa hiljaisuudelle, surulle ja toivolle – kaikelle sille, mitä elämä on. Hänen äänensä muistuttaa, että vakavuus ei sulje pois huumoria.
Kirja on keino ymmärtää toista ja löytää itsensä.
Jane Austen on eurooppalaisen tarinan kerronnan peruskivi. Austenin älykkäät havainnot ihmisistä ja yhteiskunnasta ovat teräviä, vivahteikkaita ja iättömiä.
Kirja on keino ymmärtää toista ja löytää itsensä. Kirja tarjoaa mahdollisuuden paeta tätä hetkeä ja syventyä elämään toisesta näkökulmasta hitaasti ja lempeästi. Kirja ei vaadi suorittamista vaan mahdollisuuden olla hetken vain lukija ja tarkkailla elämää.
Kiitos kaikille viisaille kirjailijoille.
