Siirry suoraan sisältöön

Seksuaalisuus puheeksi parisuhteessa

Laura Huuskonen

Laura Huuskonen

Satu Kattainen

Satu Kattainen

Seksuaalisuus on jokaisella jotain hyvin omaa ja ainutlaatuista. Seksuaalisuuteen kuuluu se, kuinka koemme itsemme omassa kehossamme ja suhteessa muihin, mistä, kenen tai keiden kanssa viehätymme, mikä saa meidät innostumaan ja kiihottumaan, mistä unelmoimme ja fantasioimme. Seksuaalisuus on henkilökohtaista, herkkää ja jopa paljastavaa. Kehoon ja mieleen kohdistuvat uhat, kuten syöpä ja siihen liittyvät lääkkeet, hoidot, hormonit, kivut, kehon muutokset tai mielialan muutokset, saattavat vaikuttaa seksuaalisuuden kokemiseen. Sairauden vaikutukset eivät jää vain sairastuneen seksuaalisuutta koskeviksi, vaan vaikuttavat parisuhteessa molempiin osapuoliin ja jokaiseen omalla tavallaan.

Sairauden myötä totutut roolit voivat muuttua paitsi arjen askareissa ja vanhemmuudessa, myös erityisesti seksuaalisuudessa. Sairaus voi muuttaa parisuhteessa roolit hoitajaksi ja hoidettavaksi. Tällöin tasavertainen kumppanuus kahtena aikuisena voi jäädä sivummalle ja seksuaalisuuden ilmenemisestä tulee vaikeampaa. Kun seksuaalisuudessa jokin ei mene toivotulla tavalla, seurauksena voi olla häpeän tai huonommuuden tunteita. Tärkeää on puhua uusista rooleista ja seksuaalisuuteen liittyvistä toiveista ja odotuksista, jotta intiimiys, läheisyys ja mahdollisuus siihen säilyy suhteessa.

Seksuaalisuudesta puhuminen edellyttää toimivaa vuorovaikutussuhdetta. Tarvitaan arkista keskustelua, jotta tiedetään ylipäätään, mitä toiselle kuuluu. Sitä kautta säilyy mahdollisuus ymmärtää toisen toiveita, tarpeita ja haluja. Merkittävää on tiedostaa, millaisia toiveita ja odotuksia itsellä on seksin suhteen. Aina vastausta ei ole helppoa löytää. Parisuhteessa tulisi olla tilaa ja turvallinen ilmapiiri, jossa asiasta voidaan keskustella. Jos tilanne on molemmille uusi, olisiko mahdollista yhdessä tutkia mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei?

Joskus keskustelun aloittaminen voi tuntua vaikealta. Voi pelätä loukkaavansa tai kuormittavansa kumppaniaan entisestään. Myös omat huolet ja murheet voivat painaa mieltä, tai voi pelätä itse romahtavansa, jos keskustellaan parisuhteen haastekohdista. Oikeiden sanojen löytäminen kumppanin kanssa voi olla vaikeaa. Kuitenkin vain keskustelemalla voi lisätä omaa ymmärrystään ja sitä kautta myötätuntoa kumppaniaan kohtaan. Kun tiedämme toisen ajatuksista, tunteista ja kokemuksista, oletamme ja tulkitsemme vähemmän, jolloin väärinymmärrykset suhteessa vähenevät. Kukaan meistä ei ole ajatustenlukija.

Parisuhteen Me yhdessä -henki vahvistuu, kun kumpikin ottaa vastuun seksuaalisuuden toteuttamisesta. Tähänkin tarvitaan yhteistä keskustelua. Keskusteluhetki voi olla muistelua siitä ihanasta hetkestä, joka meillä silloin oli, tai yhteisistä seksuaalisuuden pelisäännöistä sopimista. Kumppani ja parisuhde on muutakin kuin sairaus. Seksuaalisuudenkin suhteen on tärkeää, ettei unohda niitä puolia kumppanissaan, jotka ovat säilyneet ennallaan sairaudesta huolimatta. Joskus sairastava voi itse menettää yhteyden näihin puoliinsa. Kumppanin paikka vierellä ja lähellä on silloin mitä arvokkain. Seksuaalisuus tuo voimaa ja jaksamista, ja sen säilyttämisen eteen kannattaa tehdä pieniä tekoja.

Lue lisää toiminnasta Parisuhdekeskus Katajan verkkosivuilta