Nuorten terveyttä ei voi jättää algoritmien ja tupakkateollisuuden armoille
Helsingin sanomissa uutisoitiin lokakuussa, että tasan 50 vuotta sitten joukko Vuosaaren yhteiskoulun oppilaita osallistui viikon mittaiseen tupakkalakkoon. Lakkoon innoitti tupakoinnin vastainen esite ja kampanjaa koulussa tuki liikunnan lehtori. Toissa viikolla puolestaan vietettiin kansallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa, jonka teemana oli nuoret ja nikotiini.
Olemmeko siis päässeet mihinkään 50 vuoden aikana?
Väitän, että olemme päässeet erittäin pitkälle, mutta maailma on myös muuttunut. Siksi myös nuoria tukevien keinojen tulee pysyä muutoksessa mukana. Samalla on asioita, jotka ovat pysyneet samoina vuosikymmenien aikana.
Tuskin viidenkymmenen vuoden takainen tupakkalakko olisi saanut nuoria kokeilemaan tupakoinnin lopettamista ilman valistusta, keskustelua ja aikuisten tukea. Samoin tämän päivän nuoret tarvitsevat tietoa, taitoja ja tukea tehdäkseen terveytensä kannalta hyviä valintoja.
Viimeisimpien tilastojen mukaan nuorten tupakointi ja nuuskan käyttö on vähenemässä, mutta nikotiinipussien ja sähkösavukkeen käyttö yleistyy. Kaikista huolestuttavin kehityssuunta on se, että nuorilla yhden tai useamman tupakka- tai nikotiinituotteen käyttö on yleistynyt. Nuoren saamat nikotiinimäärät voivat siis olla moninkertaiset ja siten myös niiden aiheuttamat haitat kasvavat.
Tutkimustieto nikotiinin käytön pitkäaikaista haitoista tulee jälkijunassa, sillä pitkäaikaissairaudet kehittyvät pitkällä aikavälillä. Nyt jo kuitenkin tiedetään, että nikotiini on haitallista lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi tutkimustieto nikotiinin käytön ja nuoren mielenhyvinvoinnin haasteiden yhteydestä lisääntyy.
Nikotiinin käytöstä on tullut valitettavan arkista myös tilanteissa, joissa päihteitä ei tulisi käyttää lainkaan. Junnufutiksen valmentaja vaihtaa uuden nikotiinipussin huuleensa kesken harjoitusten, opettaja painelee oppilaiden kanssa tupakkapaikalle, nikotiinipussirasiaa koristaa suositun urheilijan siluetti tai nuoren somefeedissä tulee vastaan päivittäin erilaisia vapen myynti-ilmoituksia.
Tutkimusten mukaan jopa puolet nuorista altistuu tupakka- ja nikotiinituotteiden mainonnalle somessa päivittäin. Altistumisen tiedetään olevan yhteydessä tuotteiden käytön lisääntymiseen.
Tietoa on enemmän kuin koskaan. Ongelmana ei ole tiedon puute, vaan sen laatu.
Yhä useampi nuori hakee vastauksia kysymyksiinsä sosiaalisesta mediasta tai tekoälypalveluista. Näissä kanavissa lymyää myös kaupallista hyötyä tavoittelevia tahoja, joiden tavoitteena on ainoastaan voittojen maksimointi. Viis siitä, onko tuote terveydelle haitallinen tai ei, kunhan mahdollisimman moni niitä käyttää ja ostaa. Vielä parempi, jos kuluttaja (tai nuori) saadaan koukutettua tuotteeseen mahdollisimman varhain, sillä silloin yritys takaa itselleen uskollisia ostajia.
Tämän vuoksi terveydenlukutaito on noussut keskeiseen asemaan niin kansallisessa syöpästrategiassa, ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa kuin opetussuunnitelmissakin. Nuoren pitäisi osata erottaa luotettava tieto algoritmien, maksetun markkinoinnin ja vaikuttajien mielipiteiden joukosta.
Nuorta ei tule jättää yksin tietotulvan keskelle.
Juuri tässä kohtaa järjestöjen tekemä työ on tärkeää. Kohtaamme nuoria heidän arjen ympäristöissään, kehitämme tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja ja toimintamalleja sekä tuemme nuoria kohtaavia aikuisia. Vuonna 2025 kohtasimme kasvokkain yli 17 000 nuorta, tuimme koulujen, oppilaitosten, terveydenhuollon ja urheiluseurojen ammattilaisia sekä kehitimme toimintamalleja oppilaitoksiin, urheiluseuroihin ja hyvinvointialueille, joiden piirissä oli kymmeniätuhansia nuoria.
Vastassamme on jättiläisiä: tupakka- ja nikotiiniyhtiöillä on käytössään valtavat resurssit viestiensä hiomiseen. Ei ole sattumaa, että tuotteita markkinoidaan nuorten seuraamien vaikuttajien kautta, tai että nikotiinituotteiden makuina ovat hattara, karkki tai mansikka, tai että niiden ympärille rakennetaan mielikuvia menestyksestä, vapaudesta ja trendikkyydestä.
Samaan aikaan kun nikotiiniyhtiöt etsivät jatkuvasti uusia tapoja tavoittaa nuoria, leikkausuhan alla on työ, jonka tavoitteena on ehkäistä nikotiinituotteiden käyttöä ja tukea nuorten hyvinvointia. Onko tämä todella se, mitä haluamme?
Syöpäjärjestöjen nuorten terveyden edistämisen työ sai THL:lta vuoden 2026 kansanterveyspalkinnon tunnustuksena pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Silti tämä työ ei ole turvassa STEA-leikkauksilta.
Jos toimintaa ei enää olisi, kyse ei olisi vain luotettavan tiedon vähenemisestä. Samalla heikkenisi nuorille tarjottava tuki nikotiinin käytön lopettamiseen, koulujen ja oppilaitosten mahdollisuudet edistää nikotiinittomuutta, urheiluseurojen saama tuki toimintakulttuurien rakentamiseen sekä ammattilaisten ja huoltajien käytössä olevat työkalut nuorten tukemiseksi.
Viisikymmentä vuotta sitten nuoria kannustettiin tupakkalakkoon esitteillä, kampanjoilla ja aikuisten tuella. Tänään nuorten huomiosta kilpailevat algoritmit, somevaikuttajat ja miljardien eurojen nikotiinibisnes. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut: nuori tarvitsee edelleen rinnalleen tietoa, tukea ja välittäviä aikuisia. Juuri siksi järjestöjen tekemä työ on tärkeää.
Nuori harvoin hakeutuu tuen luo, tuen on tultava sinne missä nuori on.
