Kun tukea ei enää voi tehostaa, yhä useampi jää ilman

Syöpään sairastuminen muuttaa arjen hetkessä. Hoidot ovat välttämättömiä, mutta niiden rinnalla tarvitaan tukea jaksamiseen, pelkoon, ihmissuhteisiin ja siihen, miten sairauden kanssa eletään eteenpäin.

Syöpä koskettaa myös puolisoa, lapsia, vanhempia ja ystäviä. Moni läheinen kannattelee arkea samalla, kun oma huoli jää helposti taka-alalle.

Syöpäjärjestöjen kursseilla osallistujat kertovat saaneensa vertaistukea, rohkeutta puhua sairaudesta ja keinoja selviytyä eteenpäin.
Monelle tärkeintä on ollut tunne siitä, ettei ole yksin.

Eräs osallistuja kertoi, että kurssi auttoi puhumaan syövästä ja sen tuomista haasteista rohkeammin. Toinen kuvasi, miten tuli kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Kolmas kirjoitti, että vertaistuki on mittaamattoman arvokasta tällaisessa tilanteessa.

Tuki auttaa myös läheisiä ja lapsia

Kurssit eivät tue vain sairastunutta. Ne tukevat koko perhettä.

Läheinen voi saada tietoa sairaudesta ja mahdollisuuden puhua omasta huolestaan. Perhekurssilla lapsi voi tavata muita lapsia, joiden perheessä syöpä on muuttanut arkea. Yksi vanhempi kuvasi, että lapsi sai paljon voimaa kurssista ja toisista lapsista. Toinen perhe kertoi, että lasten hyvä hoito mahdollisti aikuisten rauhalliset keskustelut.

Tällainen tuki ei synny itsestään. Se vaatii osaavia ammattilaisia, turvallisia ryhmiä, suunnittelua ja rahoitusta.

Leikkaukset osuvat suoraan ihmisiin

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tällä hallituskaudella joutuneet erittäin mittavien leikkausten kohteeksi. Valtionavustuksia ollaan leikkaamassa vaalikauden aikana peräti 190 miljoonalla eurolla eli lähes 50 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden.

Näin suuret leikkaukset tarkoittavat väistämättä sitä, että järjestöjen auttamistyötä katoaa.

Syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä kohdalla tämä tarkoittaa vähemmän kurssipaikkoja, vähemmän kohtaamisia ja vähemmän tukea ihmisille, jotka ovat usein elämänsä vaikeimmassa tilanteessa.

Tehostamisen tie on jo kuljettu

Kurssitoimintaa on jo kohdennettu niille, jotka tarvitsevat tukea eniten ja jotka eivät saa sitä muualta. Toimintaa on kehitetty kustannustehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi. Sisältöjä on muokattu palautteen perusteella, ja tukea on suunnattu entistä tarkemmin.

Helppoja säästökohteita ei enää ole. Seuraavaksi jäljellä on se, että tukea saa entistä harvempi. Vastaavia kursseja ei järjestä kukaan muu.

Jo nyt tukea ei riitä kaikille. Viime vuonna Syöpäjärjestöjen kursseille haki 1374 ihmistä, ja mukaan pääsi 736. Paikan sai vain reilu puolet hakijoista.

Palautteissa moni toivoo pidempiä kursseja, jatkotapaamisia, pienryhmiä ja enemmän aikaa keskustelulle. Nämä toiveet kertovat siitä, että tarve on suurempi kuin mihin nykyisillä resursseilla voidaan vastata. Kun ihminen kertoo hakeneensa kurssille useita kertoja ennen kuin pääsi mukaan, kyse on tuen jonottamisesta tilanteessa, jossa avun tarve on akuutti.

Syövän kanssa ei pidä jäädä yksin

Kurssipalautteista kuuluu vahvasti kiitollisuus, mutta myös huoli tulevasta. Osallistujat toivovat, että kursseja järjestetään jatkossakin, sillä tarve tuelle ei ole vähenemässä.

Kun tukea ei voi enää tehostaa ilman, että sen sisältö murenee, leikkaukset eivät tarkoita vain toiminnan supistamista. Ne tarkoittavat sitä, että yhä useampi syöpään sairastunut, läheinen ja perhe jää ilman tukea.
Siihen meillä ei pitäisi olla varaa.