Syöpäjärjestöt: Sote-uudistuksen yhdenvertaisuustavoite karkaamassa
Suomen suurin kansanterveys- ja potilasjärjestö, Syöpäjärjestöt, seuraa huolestuneena kaksi vuotta sitten toteutetun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilaa. Monin tavoin tarpeellisen uudistuksen tavoitteena oli luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Sama kannatettava tavoite on tänä syksynä julkaistulla kansallisella syöpästrategialla.
Nyt tämä yhdenvertaisuustavoite on vaarassa murtua hyvinvointialueilla pala palalta tehtyjen säästöpäätösten myötä, vaikka tarkoitus oli parantaa erityisesti peruspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.
”On ymmärrettävää, että erikoissairaanhoitoa keskitetään, jotta esimerkiksi syöpään sairastuneiden leikkaukset toteutuvat mahdollisimman osaavissa käsissä. Peruspalveluiden tulisi kuitenkin olla kohtuullisen matkan päässä tavoitettavissa kaikille suomalaisille”, vaatii Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Moilanen.
”Vaikka hoitoonpääsy on kokonaisuutena hiljalleen parantunut, kuulemme edelleen syöpään sairastuneilta hyvin huolestuttavia kokemuksia siitä, että oireista tai syöpätaustasta huolimatta lääkäriin ei edelleenkään pääse eikä myöskään seuranta toteudu suunnitellusti. Sen jälkeen, kun hoitojen piiriin on päästy, niihin ollaan pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä”, Moilanen kertoo.
Erityisen huolestuttava tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvan, ikääntyneen väestön näkökulmasta. Etävastaanotot eivät ole kaikille realistinen vaihtoehto ja syöpäoireiden varhainen tunnistaminen vaatii potilaan fyysistä tutkimusta.
Palvelurakenteen muutoksissa on maltettava arvioida päätösten vaikutuksia ennakkoon, jotta äkkipäätöksillä ei rikota hoitopolkujen tavoitteellisuutta ja toimivuutta. Noin puolelle alueista annettu aikalisä talouden tasapainottamiseen tulee tarpeeseen.
”Esimerkiksi vielä kotona asuvat muistisairaatkin tarvitsevat välillä osastopaikkoja lähellä kotia, ja elämän loppuvaiheen hoitoon potilaan kotona tarvitaan kotihoidon tueksi osaavaa kotisairaalahenkilökuntaa ja erikoistuneita palliatiivisia yksiköitä”, muistuttaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.
”Vuodepaikkojen vähentämisen ja perusterveydenhuollon toimipaikkojen lopettamisen myötä terveyspalvelujen verkko on harvenemassa Itä- ja Pohjois-Suomessa hyvinkin pitkien välimatkojen verkostoksi, ja palvelut keskittyvät keskuskaupunkeihin. Alueelliset erot kasvavat nopeasti sekä hyvinvointialueiden välillä että niiden sisällä. Välimatkojen kasvaminen voi vaikuttaa myös syöpäseulontojen toteutumiseen epäsuotuisalla tavalla”, Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Rauno Ihalainen huomauttaa.
”Perusterveydenhuoltoon panostaminen on järkevää myös väestötason syöpätaakan ehkäisyn ja varhaisen toteamisen näkökulmasta. Ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan myös järjestöjen panosta”, toteaa Syöpäjärjestöjen valtuuskunta.
