Lisäaineista syöpää?
Elintarvikkeen pakkausseloste vilisee E-koodeja – ostaako vai jättää kaupan hyllylle?
Jopa 72 % suomalaista arvioi ruoan lisäaineiden lisäävän syöpäriskiä. Lihavalmisteet eli makkarat ja leikkeleet puolestaan tunnisti syöpäriskiksi huomattavasti harvempi, 51 % vastaajista.
Mihin lisäaineita ylipäätään tarvitaan ja mihin puolestaan omassa ruokavaliossa kannattaisi kiinnittää huomiota?
Leikkeleraivoa
Vuoden 2024 lopulla julkaistut ravitsemussuosituksissa punaisen lihan käyttöä suositeltiin rajoitettavan aiemmasta 500 grammasta 350 grammaan viikossa. Lisäksi prosessoituja lihavalmisteita neuvottiin käyttää mahdollisimman vähän. Leikkeleiden rajoittaminen ei ollut kaikkien mieleen, sillä uutisointi nostatti mediassa niin kutsutun leikkeleraivon. Mutta mikä raivo siitä olisi noussut, jos tämä tärkeä tieto olisi pimitetty kansalaisilta?
Lihavalmisteita koskevan suosituksen taustalla on vahva näyttö lihavalmisteiden suolistosyöpiä lisäävästä riskistä. Mekanismi ei kaikilta osin ole täysin selvillä, yhtenä syyllisenä pidetään juuri lihavalmisteissa käytettyjä lisäaineita kuten esimerkiksi nitriittiä.
Elintarvikkeiden lisäaineilla on aina joku tarkoitus ja markkinoille päästäkseen lisäaineiden tulee läpäistä turvallisuusarviointi, jonka perusteella niille määritellään päivittäinen enimmäissaanti eli ADI-arvo (Acceptable Daily Intake). Nitriittiä lisätään lihavalmisteisiin estämään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kasvua ja lisäksi se ylläpitää lihan punaista väriä. Osa ruoan säilyvyyteen liittyvistä lisäaineista löytyy luonnosta kuten esimerkiksi hapettumisenestoaineena käytettävä E300 eli askorbiinihappo – tuttavallisemmin C-vitamiini. Tai säilöntäaineena käytettävä E210 eli bensoehappo, jota esiintyy luontaisesti esimerkiksi puolukassa.
Pitääkö olla huolissaan?
Se, että suuri osa kyselyyn vastanneista ajatteli lisäaineiden lisäävän syöpäriskiä ei sinänsä ole yllättävää, sillä viime vuosina on uutisoitu useasti ultraprosessoitujen elintarvikkeiden terveysvaaroista. Yleisesti ottaen lukeutuu paljon tuotteita, joissa lisäaineita käytetään paljon – leivonnaisia, makkaroita, valmisruokia. Yksistään lisäaineet tai prosessointi eivät kuitenkaan välttämättä tee elintarvikkeesta epäterveellistä, vaan tulee myös huomioida mitä muuta elintarvike sisältää tai siihen lisätään.
Lisäaineiden käyttö elintarvikkeissa on säädeltyä ja voinemme luottaa viranomaisiin ja siihen, että jos jokin aine todetaan terveydelle vaaralliseksi, asialle tehdään jotain. Ajankohtaisena esimerkkinä tästä on se, että nitriitin käyttöä elintarvikkeissa rajoitetaan Euroopan komission muutosasetuksella lokakuussa.
Miten sitten toimia arjessa?
Vastaus lienee yksinkertaisuudessaan jopa hieman tylsä: kannattaa keskittyä olennaiseen eli noudattaa ravitsemussuosituksia. Suositusten mukaista kasvipainotteista ruokavaliota noudattaessa lisäaineita ei varmasti kerry niin paljoa, että niistä olisi terveydelle haittaa. Kaupassa ostoskoriin kannatta valita monipuolisesti kasviksia, täysjyväviljaa, hyviä rasvoja ja proteiinin lähteiksi yhä useammin kalaa ja palkokasveja. Ruokakolmion ylimpänä olevia ns. sattumia ei kannata nauttia päivittäin. Ruokaa kannattaa valmistaa itse ja kerrallaan suurempi määrä, jolloin arki helpottuu. Jos puolestaan arjen kiireessä joskus turvautuu valmisruokiin, voi tätäkin kokonaisuutta parantaa lisäämällä kasviksia annoksen kylkeen lautasmallin mukaisesti.
* Syöpäjärjestöjen syöpäriskitietoisuutta kartoittavaan kyselyyn vastasi tuhat 18–70-vuotiaista ja vastaukset kerättiin edustavasti ikäryhmän ja suuralueen mukaan.
