Siirry suoraan sisältöön

Rintojen turha kuvantaminen on epäeettistä liiketoimintaa

Milla Lehtinen

Milla Lehtinen

”Kevättarjouksena rintojen ultraäänitutkimus 100 €”

Terveydenhuoltopalveluiden resurssit ovat kaikissa järjestelmissä rajalliset ja valitettavasti myös jakautuvat epäoikeudenmukaisesti. Yksityinen sektori tavoittelee voittoa, ja liiketoimintaa on helppo kasvattaa houkuttelemalla mahdollisimman paljon mahdollisimman terveitä ihmisiä tutkimuksiin. Naiset ovat miehiä innokkaampia terveyskuluttajia, joten ei ole yllättävää, että heihin kohdistetaan enemmän myös markkinointia.

Syy sille, että mainoksessa tarjottiin ultraäänitutkimusta perinteisen mammografian sijaan, piilee säteilylaissa, joka tiukentui entisestään vuonna 2018. Ionisoivan säteilyn aiheuttaman syöpäriskin vuoksi edellytetään erityistä kirjallista perustelua oireettoman naisen mammografiaa varten. Kuvantaminen ei välttämättä kokonaisuudessaan vähene, jos se painottuu jatkossa ultraääni- ja magneettikuvauksiin.

Oireettoman kuvantaminen ei yleensä hyödytä, mutta aiheuttaa usein haittaa

Seulontaohjelma perustuu näyttöön sen vaikuttavuudesta eli rintasyöpäkuolemien vähentämisestä. Ohjelmassa on tarkkaan harkitut ikäryhmät ja sen laatua, vaikuttavuutta sekä haittoja arvioidaan jatkuvasti. Seulontaohjelman ulkopuolella tapahtuvasta oireettomien kuvantamisesta ei ole osoitettu minkäänlaista hyötyä. Toisin sanoen, vaikka tutkimuksessa havaittaisiin syöpä, se ei välttämättä muuta lopputulosta verrattuna myöhäisempään tutkimukseen oireiden ilmaannuttua.

Onko se sitten niin kauheaa, jos maksukykyinen ja terveystietoinen nainen haluaa tutkituttaa rintansa? Tai entä jos aloite oireettoman naisen kuvantamisesta tuleekin lääkäriltä muun tarkastuksen yhteydessä, esimerkiksi vaihdevuosihormonien käytön takia? Suurimmalla osalla tutkimuksissa ei havaita mitään poikkeavaa. Haittoja kuitenkin syntyy tällöinkin.

  1. Tutkimuksen kustannukset maksaa nainen toki pääosin itse, mutta Kela-korvauksen osalta maksajaksi tulee koko yhteiskunta. Seulontaohjelmassa kunnat ovat järjestämisvastuussa ja ne maksavat seulonnan toteuttajalle kilpailutuksessa sovitun hinnan. Ohjelman kustannustehokkuus verrattuna ulkopuoliseen toimintaan on todennäköisesti merkittävä.
  2. Merkittävin haitta kuvaukseen osallistuvalle on mahdollinen ylidiagnostiikka. Kuvantaessa löytyy myös kasvaimia, jotka eivät olisi koskaan aiheuttaneet oireita tai kuolemaa. Tällä on vaikutuksia naisen elämänlaatuun, sillä myös nämä kasvaimet poistetaan ja yleisen hoitosuosituksen perusteella saatetaan antaa muita hoitoja, kuten sädehoitoa.
  3. Joskus tutkimuksessa löytyy jotain epäilyttävää, joka todetaan jatkotutkimuksissa hyvänlaatuiseksi tai normaaliksi. Tällöin turha syöpäepäily on kuitenkin jo ehtinyt aiheuttaa huolta ja toisaalta jatkotutkimukset ovat lisänneet kustannuksia.
  4. Jos tutkimuksessa ei havaita mitään epäilyttävää, nainen ei välttämättä hakeudu uusiin tutkimuksiin, vaikka hänelle tulisikin oireita. Tällöin syöpädiagnoosi voi viivästyä harhaisen turvallisuuden tunteen vuoksi.

Ketkä ulkopuolisissa kuvantamistutkimuksissa oikeastaan käyvät?

Kuvantamistutkimuksia tehdään toki myös oireiden perusteella ja rintasyövän hoidon jälkeisessä tai perinnölliseen riskiin perustuvassa seurannassa. Rintasyöpään viittaavien oireiden vuoksi kannustan hakeutumaan aina tutkimuksiin riippumatta siitä, kuinka kauan edellisestä kuvauksesta on kulunut.

Suomen Syöpärekisteri on ensimmäistä kertaa kerännyt tietoja seulonnan ulkopuolisista rinnan kuvantamistutkimuksista. Alustavan tarkastelun perusteella kuvaukset ovat yleisimpiä juuri ennen seulontaikää ja heti sen jälkeen. Tiedoista ei käy ilmi, onko kuvaus tehty oireiden perusteella. Tietoja hyödynnetään joka tapauksessa lähivuosina julkaistavissa tieteellisissä tutkimuksissa, joissa selvitetään tarkemmin kuvantamisen laajuus, ketkä kuvauksissa käyvät ja mikä on toiminnan vaikuttavuus.