Yli 75-vuotiaiden syövät

Elämä pitenee, syövät lisääntyvät

Suomessa todettiin vuonna 2023 jo yli 39 000 uutta syöpää, runsas 18 500 naisilla ja 20 600 miehillä. Uusien syöpien lukumäärä on kaikkiaan yli kolminkertainen 1970-luvun tapausmäärään verrattuna ja yli kaksinkertainen väestön määrän huomioivaan ilmaantuvuuteen verrattuna. Samassa ajassa 70 vuotta täyttäneillä uusien syöpien määrä on viisinkertaistunut, vaikka ikääntyneen väestön kokoon suhteutettu ilmaantuvuus on kasvanut vähemmän kuin koko väestön syöpäilmaantuvuus.

Tärkein syy uusien syöpien määrän kasvuun on siten väestön ikääntyminen. Koska Suomen väestö vanhenee nopeassa tahdissa, myös uusien syöpien määrä kasvaa erityisesti ikääntyneillä. Vielä 1940-luvun alussa suomalaisen miehen elinajanodote oli keskimäärin noin 55 vuotta, nykyisin se on jo noin 80 vuotta. Naisten elinajanodote on pidentynyt lähes yhtä paljon, 61 vuodesta lähes 85 vuoteen. Väestön terveys alkoi parantua Suomessa nopeasti sotien jälkeen, kun koulutus- ja tulotaso nousivat.

Vuonna 2023 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus oli 11prosenttia koko Suomen väestöstä. Viisivuotiskaudella 2019-2023 75-vuotiailla tai sitä vanhemmilla todettiin keskimäärin noin 14 300 uutta syöpää vuodessa, eli hieman vajaa 40 prosenttia kaikista uusista syövistä. Luku on hieman matalampi kuin noin 10 vuotta sitten tehty syöpätaakan ennuste ikääntyneillä. Myös tuoreessa ennusteessa vuodelta 2025 uusien syöpien määrän kasvu on suurinta juuri 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla (kuva: Uusien tapausten vuosittainen määrä ja ennuste vuodelle 2040). Tässä ikäryhmässä uusien syöpätapausten määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä 56 prosentilla 26 100 tapaukseen vuodessa. Alle 75-vuotiailla tapausmäärän ennustetaan pysyvän lähes ennallaan.

Iäkkäiden yleisimmät syövät

Samoin kuin koko aikuisväestöllä, ikääntyneillä 75-vuotta täyttäneillä miehillä yleisin syöpä on eturauhasen syöpä (keskimäärin 1985 uutta tapausta vuodessa vuosina 2019-2023) ja naisilla rintasyöpä (1311 uutta tapausta vuodessa). Muita yleisiä ikääntyneiden syöpiä ovat paksu- ja peräsuolisyövät (miehillä 822 ja naisilla 819 uutta tapausta vuodessa), imu- ja verikudosten syövät (ns. lymfoomat ja leukemiat) (miehillä 737 ja naisilla 721 uutta tapausta vuodessa) ja keuhkosyöpä (miehillä 733 ja naisilla 501 uutta tapausta vuodessa). Edellä esitettyjen ohella ihon oka- ja tyvisolusyöpä ovat myös yleisiä ikääntyneillä.

Syöpä kuolinsyynä

Syöpä on suomalaisten toiseksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen. Suomessa joka neljäs kuolema johtuu syövästä.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna syöpä aiheuttaa Suomessa kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuolleisuutta väestön kokoon ja ikään nähden, erityisesti naisilla. Vuonna 2023 kaiken ikäisten syöpäkuolemia aiheutti eniten keuhko- ja henkitorvisyöpä (2195 kuolemaa), paksu- ja peräsuolisyöpä (1537 kuolemaa) ja haimasyöpä (1365 kuolemaa).

Vuosina 2019-2023 75 vuotta täyttäneiden naisten yleisimpiä syöpäkuoleman syitä olivat rintasyöpä (keskimäärin 448 kuolemaa vuodessa), keuhkosyöpä (427 kuolemaa vuodessa) ja paksu- ja peräsuolisyöpä (391 kuolemaa). 75 vuotta täyttäneessä miesväestössä eniten syöpäkuolemia vuodessa aiheuttivat eturauhassyöpä (684 kuolemaa), keuhkosyöpä (654 kuolemaa) ja paksu- ja peräsuolisyöpä (397 kuolemaa). Vaikka oka- ja tyvisolusyöpä on iäkkäillä yleinen, niihin ei liity merkittävää kuolleisuutta, eli näistä syövistä johtuva kuolema on harvinainen.

Potilaiden ennuste

Potilaan ennustetta kuvataan ns. suhteellisella elossaololuvulla, joka on arvio elossa olevien potilaiden osuudesta tietyn ajan jälkeen syövän toteamisesta, mikäli syöpä olisi ainoa potilaiden kuolleisuuteen vaikuttava tekijä.

Alle 55-vuotiaana sairastuneiden elossaololuvut ovat korkeammat kuin iäkkäämpien luvut useimmissa syöpätaudeissa. 75-vuotta täyttäneiden syöpään sairastuneiden miesten keskimääräinen viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on 65 prosenttia ja naisten 60 prosenttia. Kaiken ikäisten syöpäpotilaiden ennuste on tätä parempi, miehillä 70 prosenttia ja naisilla 72 prosenttia.

Ikääntyneiden miesten naisia suurempi elossaololuku johtuu siitä, että iäkkäillä miehillä todetaan paljon eturauhasen syöpää, jonka suhteellinen elossaololuku on hyvin korkea. Kuitenkin vain runsas puolet eturauhassyöpää sairastavista on elossa viiden vuoden jälkeen toteamisesta, koska monet potilaat kuolevat muihin syihin kuin eturauhasen syöpään.

Ikääntyneillä naisilla kaikkien syöpien ennustetta huonontaa erityisesti munasarjasyövän, keuhkosyövän ja haimasyövän alhainen ennuste verrattuna nuorimpiin eli alle 55-vuotiaisiin. Kuitenkin naisten yleisimmän syövän, rintasyövän, elossaololuku on korkea, lähellä 90 prosenttia myös ikääntyneillä.

Syövän sairastaneet väestössä

Syövän joskus sairastaneiden määrä kasvaa myös erityisen paljon vanhimmissa ikäryhmissä, joissa sekä uusien syöpien määrä suurenee että syövän hoitotulokset paranevat.

Arvioiden mukaan vuoden 2040 lopussa on elossa 141 000 75–84-vuotiasta, joilla on aiemmin todettu syöpä. Se on kolmanneksen enemmän kuin vuoden 2023 lopussa. Yli 85-vuotiaita syövän sairastaneita on vuoden 2040 lopussa elossa 95 500 henkilöä, joka on enemmän kuin kaksi kertaa määrä vuoden 2023 lopussa.

Syöpätaudeittain tarkasteltuna eniten on elossa rintasyöpään ja eturauhassyöpään sairastuneita. Vuoden 2040 lopussa Suomessa on ennusteen mukaan elossa 102 000 rintasyöpään elämänsä aikana sairastunutta naista ja 77 600 eturauhassyöpään sairastunutta miestä.

Paksu- ja peräsuolisyövän sairastaneiden elossa olevien määrä kasvaa ennusteen perusteella eniten, mutta se ei ota huomioon vuonna 2022 alkanutta suolistosyövän seulontaa, jonka odotetaan vähentävän uusien paksu- ja peräsuolisyöpien toteamista.

Syöpien riskitekijät

Ikä itsessään lisää merkittävästi syöpäriskiä. Iäkkäille kasaantuu myös monia muita syöpäriskiä kohottavia tekijöitä, kuten elintapoihin ja muihin sairauksiin ja niiden hoitoihin liittyviä tekijöitä. Pitkään jatkuneiden elintapatekijöiden, kuten tupakoinnin, alkoholin kulutuksen ja ylipainon vaikutus jatkuu pitkään. Kuitenkin myös iäkkäille voi aina suositella tupakoinnin lopettamista, alkoholin käytön rajoittamista, terveellistä ruokavaliota, painonhallintaa ja liikuntaa. Terveelliset elintavat auttavat sekä parantamaan yleistä terveydentilaa että voivat olla ratkaisevia, kun syövän aktiivista hoitoa, esimerkiksi isoa leikkausta tai lääkehoitoa, suunnitellaan.

Varhaisvaiheessa todettu syöpä on yleensä parannettavissa leikkauksella ja liitännäishoidoilla potilaan iästä riippumatta. Biologinen ikä ei sellaisenaan kerro potilaan voinnista eikä se ole este esimerkiksi leikkaushoidolle tai solunsalpaajahoidolle. Muuten terveelle henkilölle voidaan laatia hoitosuunnitelma samalla tavoin iästä riippumatta, koska lääkehoitojen ja sädehoidon teho on todennäköisesti sama kaiken ikäisille.

Syöpähoitojen haitat

Iäkkäiden potilaiden syövän hoitoon liittyy monia erityispiirteitä. Vanheneva  elimistö on nuorta haavoittuvampi ja hauraampi, ja iäkkäille on yleensä ehtinyt kertyä muita pitkäaikaissairauksia lääkityksineen.

Monilääkitys lisää lääkeaineiden yhteisvaikutusten ja haittojen vaaraa. Iäkkäät potilaat ovat myös nuorempia alttiimpia syöpälääkehoidon ja sädehoidon haittavaikutuksille. Haitat ovat myös vakavampia kuin nuoremmilla potilailla. Toimintakyvyn heikentyminen iän kasvaessa puolestaan johtaa elämänlaadun heikentymiseen, avun tarpeen lisääntymiseen ja usein myös laitoshoitoon.

Iäkkäiden potilaiden muut pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes, verisuonisairaudet, suurentavat tulehdusten, anemian, pahoinvoinnin, masennuksen ja uupumuksen riskiä. Iäkkäät myös palautuvat hoidoista hitaasti, ja vuodepotilaana olo heikentää yleiskuntoa merkittävästi. Iäkkäiden hoidossa joudutaan siten miettimään hyötyjen ja haittojen tasapainoa.

Koska iäkkäät potilaat ovat aliedustettuja kliinisissä lääketutkimuksissa, on iäkkäille annetuista hoidoista kertynyt vain vähän tutkimustietoa. Uusimmissa tutkimuksissa potilaille ei yleensä enää ole asetettu yläikärajoja, mutta potilaat valitaan kuitenkin siten, että muut sairaudet on suljettu pois ja munuaisten, maksan, sydämen ja keuhkojen toiminta on normaalirajoissa. Vähitellen meille alkaa kertyä tutkimustietoa myös iäkkäiden muuten terveiden ja hyväkuntoisten  potilaiden syöpähoidoista.

Eturauhasen syöpä

Eturauhasen syöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä, ja niitä todetaan noin 5500 vuosittain.  Vuonna 2023 potilaat olivat keskimäärin 72-vuotiaita syövän toteamisen aikaan Suomessa ja runsas joka kolmas uusi eturauhasen syöpä todettiin 75-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla miehellä.

Ikääntyneiden miesten kaikista uusista syövistä neljännes oli eturauhasen syöpiä. Eturauhasen syöpä kasvaa yleensä hitaasti, ja viiden vuoden elossaololuku on lähes 95 prosenttia vielä 70-79-vuotiailla potilailla ja 80 ikävuoden jälkeenkin lähes 90 prosenttia. Eturauhassyöpä on kuitenkin toiseksi yleisin yli 75-vuotiaiden miesten syöpäkuolleisuuden aiheuttaja.

Oireettomia varhaisen vaiheen syöpiä todetaan iän myötä yhä enemmän, jopa noin 60 prosentilla 80 vuotta täyttäneistä on löydetty piilevä syöpä ruuminavausaineistojen perusteella. Piilevä varhaisvaiheen syöpä ei yleensä vaadi aktiivista hoitoa, mutta tilannetta seurataan taudin aktivoitumisen varalta.

Syövän hoitoa valitessa potilaan muut sairaudet ovat ikää tärkeämpiä tekijöitä. On myös muistettava, että kaikilla aktiivisilla hoidoilla on haittavaikutuksia. Paikallisen syövän hoito silloin, kun seurantaa ei katsota riittäväksi, on yleensä laajaa leikkaus tai paikallinen sädehoito. Leikkaus vaatii potilaalta parempaa yleiskuntoa kuin sädehoito, joten iäkkäiden potilaiden hoidoksi valitaan usein sädehoito. Iäkkäät ja huonommassa terveydentilassa olevat potilaat hyötyvät leikkaushoidosta vähemmän kuin aktiivisesta seurannasta. Levinnyttä eturauhassyöpää hoidetaan hormonihoidoilla mahdollisesti yhdistettynä säde- tai lääkehoitoon. Hormonihoito voi pitää myös luustoon levinneen syövän oireettomana useita vuosia. Vaikka hormonihoidot eivät aiheuta äkillisiä ja vakavia haittoja, niihin voi liittyä osteoporoosia, hikoilua, lihaskunnon heikkenemistä ja suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Rintasyöpä

Naisten yleisin syöpä Suomessa on rintasyöpä, joita todetaan runsas 5000 uutta tapausta vuodessa. Vuonna 2023 potilaiden keski-ikä syövän toteamisaikaan oli 65 vuotta ja runsas neljännes uusista tapauksista todettiin 75-vuotiailla tai sitä vanhemmilla naisilla. Ikääntyneiden naisten kaikista uusista syövistä joka viides oli rintasyöpä. Vaikka ikääntyneiden naisten rintasyöpä on harvoin biologisesti aggressiivista alatyyppiä, on se iäkkäiden naisten yleisin syöpäkuoleman aiheuttaja.

Rintasyövän ennuste on erinomainen, 92 prosenttia kaiken ikäisillä naispotilailla. Myös iäkkäänä todettujen potilaiden ennuste on hyvä, 90 prosenttia 70-79-vuotiailla ja 84 prosenttia 80 vuotta täyttäneillä. Rintasyöpä voidaan yleensä hoitaa leikkaamalla iästä riippumatta. Rintaa säästävä leikkaus on yleistynyt ja sitä täydennetään yleensä sädehoidolla. Aiemmin oli tapana poistaa iäkkäiltä leikkauksen yhteydessä nuorempia useammin koko rinta, jotta säästyttiin leikkauksen jälkeiseltä sädehoidolta. Nykyään sädehoito voidaan kuitenkin toteuttaa lyhyemmällä hoitojaksolla kuin ennen, joten säästävä leikkaus sopii usein myös iäkkäille potilaille.

Rintasyövän tapausmäärän kasvaa iäkkäillä maltillisemmin kuin miesten eturauhassyövän tapausmäärä. Rintasyövän ilmaantuvuus on suurinta 60-69-vuotiailla, jonka jälkeen ilmaantuvuus pienenee. Tätä selittänee Suomessa pitkään jatkunut mammografiaseulonta, joka kattaa nykyisin 50-69-vuotiaat naiset 2 vuoden välein. Näin monet syövät voidaan löytää seulonnan avulla jo ennen oireita ja siten estää myöhempi oireisen syövän ilmaantuminen.

Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpään sairastuvien keski-ikä on noin 73 vuotta. Niin miehillä kuin naisillakin yli  40 prosenttia uusista keuhkosyövistä todetaan 75 vuotta täyttäneillä. Ikääntyvien miesten joka kymmenes uusi syöpä on keuhkosyöpä, kun ikääntyneillä naisilla 7 prosenttia uusista syövistä on keuhkosyöpiä. Naisilla keuhkosyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet tasaisesti. Miehillä ilmaantuvuuden kasvu on kääntynyt 1970-luvun lopussa laskuun, mutta on yhä lähes kaksinkertainen naisiin verrattuna. Koska tupakointi on keuhkosyövän merkittävin riskitekijä, näkyy miesten tupakoinnin vähentyminen keuhkosyöpä-ilmaantuvuuden laskuna ja toisaalta naisten tupakoinnin yleistyminen 1980-luvulla ilmaantuvuuden kasvuna. Keuhkosyöpä kuuluu edelleen ns. huonon ennusteen syöpiin sairastumisiästä riippumatta ja se on toiseksi yleisin iäkkäiden miesten ja naisten syöpäkuolemien aiheuttaja.

Varhaisvaiheen keuhkosyövän leikkaus on parantava hoito. Se on kuitenkin mahdollinen vain harvoin, ja iäkkään keuhkojen tai sydämen heikko toiminta voi estää leikkauksen. Paikallisella sädehoidolla voidaan lievittää keuhkosyövän oireita iästä riippumatta. Keuhkosyövän solunsalpaajahoidot ovat melko raskaita ja niiden teho jää heikoksi, joten niitä annetaan iäkkäille vain harvoin.

Paksu- ja peräsuolen syöpä

Paksu- ja peräsuolisyöpään sairastuvien keski-ikä on noin 71 vuotta. Noin 40 prosenttia uusista paksu- ja peräsuolisyövistä todetaan 75-vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla ja ikääntyneiden syövistä runsas joka kymmenes uusi syöpä on paksu- peräsuolisyöpä. Paksu- ja peräsuolen syövän viisivuotisennuste on nykyään hyvä. Koko väestössä ennuste on miehillä 68 prosenttia ja naisilla 72 prosenttia. Ikääntyneillä ennuste on vain hieman tätä pienempi. Kuitenkin paksu- ja peräsuolen syöpä on ikääntyneiden miesten ja naisten kolmanneksi yleisin syöpäkuoleman aiheuttaja.

Koska suolisto-oireet ovat yleisiä ja usein epämääräisiä, ne voidaan tulkita vaarattomiksi. Toisaalta tiedetään, että korkea ikä nostaa syövän riskiä merkittävästi, joten iäkkään henkilön oireilu, erityisesti verenvuoto, anemia tai selkeä muutos suolen toiminnassa, on peruste tarkemmille tutkimuksille.

Paksu- ja peräsuolisyövän hoito on leikkaus. Paksusuolen syövän leikkauksen jälkeen käytetään liitännäislääkehoitona solunsalpaajia. Liitännäishoitoa ei voida toteuttaa, jos potilaalla on muita vakavia sairauksia tai monia muita lääkkeitä. Levinneen paksusuolen syövän hoitoon on useita lääkevaihtoehtoja. Syövän etenemistä hidastavia ja oireita lievittäviä solunsalpaajahoitoja ja biologisia lääkkeitä voidaan harkita myös iäkkäille potilaille.

Muut syövät

Edellä tarkemmin esitettyjen syöpien ohella muita iäkkäillä tavallisia syöpiä ovat ihon okasolusyövät (keski-ikä syöpä todettaessa lähes 80 vuotta), veri- ja imukudoksen syövät (ns. leukemiat ja lymfoomat), virtsateiden syövät, haimasyövät ja ihomelanoomat. Näitä kaikkia todetaan 75-vuotta täyttäneillä yli 500 uutta tapausta vuodessa, kun miesten ja naisten tapaukset lasketaan yhteen.

Kirjallisuutta

1. Ajantasaiset perustaulukot, päivitetty 30.4.2025. Syöpätilastosovellus – Syöpärekisteri. 
2. Seppä K, Lappi-Heikkinen S, Johansson S, Malila N, Pitkäniemi J. Syöpä 2023. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2025 
3. Vastasyntyneiden elinajanodote 2024. [Päivitetty 29.4.2025] Tilastotieto | Tilastokeskus. 
4. Kuolemansyyt | Tilastokeskus. 
5. Karihtala P, Puistola U. Syöpä iäkkäällä naisella. Duodecim 2015; 131: 1507–12. 
6. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus 2024. Suomen Rintasyöpäryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Rintasyöpäryhmä ry 2025. Hoitosuositus – Suomen Rintasyöpäryhmä ry 
7. Eturauhassyöpä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 13.6.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi 
8. Larønningen S, Arvidsson G, Bray F, Dahl-Olsen ED, Engholm G, Ervik M, Guðmundsdóttir EM, Gulbrandsen J, Hansen HL, Hansen HM, Johannesen TB, Kristensen S, Kristiansen MF, Kønig SM, Lam F, Laversanne M, Lydersen LN, Malila N, Mangrud OM, Miettinen J, Pejicic S, Petterson D, Skog A, Steig BÁ, Tian H, Aagnes B, Storm HH (2024). NORDCAN: Cancer Incidence, Mortality, Prevalence and Survival in the Nordic Countries, Version 9.4 (29.08.2024). Association of the Nordic Cancer Registries. Cancer Registry of Norway.(viitattu 13.6.2025). Saatavissa: https://nordcan.iarc.fr/ 
9. Kerminen H, Hellman-Bronstein A, Hakala E, Lehtomäki K ja Bärlund M. Geriatrin rooli syövän moniammatillisessa hoitotiimissä. Duodecim 2023;139(23):1967-74