Syöpäjärjestöt toistaa vaatimuksensa: Vielä ehtii tehdä kustannusvaikuttavia päätöksiä syövänhoidon rahoituksesta
Syöpäjärjestöt on jo pitkään nostanut esiin huolta suomalaisten syöpään sairastuneiden hoitoon pääsystä ja hoitotuloksista. Kansallinen syöpästrategia ja sen toimeenpanon tiekartta ovat asiantuntijoiden yhteistyönä valmistuneet, mutta rahoitusta tarvittaville toimille ei ensi vuodelle edelleenkään ole.
”Tiekartan toimenpiteille ei ole varattu erillistä rahoitusta, ja tilannetta heikentää entisestään se, että ensi vuoden budjetista on jäämässä pois tälle vuodelle eduskunnassa sovittu 400 000 euron budjettilisäys kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseksi”, Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen kritisoi.
”Eduskunnan olisi vielä mahdollista korjata tilanne ensi vuoden budjettia käsitellessään. Hyvin alkanut Syöpärekisterin, THL:n ja FICANin yhteinen tutkimushanke eli syövän laaturekisterihanke pitää ehdottomasti saada vakiinnutettua. Syövän hoitotulokset eivät Suomessa kohene ilman luotettavaa, ajantasaista ja yhdenmukaista tietoa”, Turunen vaatii.
Laaturekisteri auttaa arvioimaan, miten potilaiden hoito, hoitosuositukset ja hoitoketjut toteutuvat.
”Jos emme tunnista hoitopolun puutteita ja alueellisia eroja, emme voi myöskään ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Tämä asia ei voi odottaa ensi hallituskauteen asti”, Turunen muistuttaa.
Ensimmäiset kokemukset laaturekisteritiedon tuottamisesta ja jalkauttamisesta on jo saatu.
”Keuhkosyöpäraportit paljastivat, että puolelle potilaista ei ollut kirjattu mitään hoitotoimenpidettä ensimmäisen puolen vuoden aikana diagnoosista. Emme yksinkertaisesti tiedä, saivatko he hoitoa vai ei — ja jos saivat, minkälaista ja kuinka nopeasti”, kuvaa Suomen Syöpärekisterin johtaja Janne Pitkäniemi.
Syöpärekisteri on vuodesta 1953 alkaen rekisteröinyt suomalaisten syövät ja syöpäkuolemat. Sen myötä Suomessa on kattavasti vaikuttavuustietoa syövän tuottamista haitoista sekä syövän vähentämiseen tähtäävien toimien vaikutuksista. Myös syöpäseulontojen kustannusvaikuttavuus on tutkittu.
Onnistumisia on: muun muassa miesten keuhkosyöpäsyöpäkuolleisuus on laskenut 66 % vuodesta 1980, paljolti tupakoinnin vähenemisen ansiosta, ja kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on laskenut 80 % vuodesta 1960 vaikuttavan organisoidun seulonnan ansiosta.
”Tieto kaikkien suomalaisten syöpäpotilaiden hoidon toteutumisesta kuitenkin puuttuu. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa syövän hoidon laaturekisterit on jo, seuraavaksi tarvitaan laaturekisteri Suomeen yhdenvertaisen hoidon takaamiseksi”, Pitkäniemi ja Turunen toteavat.
