Nopeasti etenevän syövän hoidolla on kiire
Suomessa syövän hoitotuloksia on totuttu kehumaan kansainvälisesti korkeatasoisiksi. Tulokset ovatkin edelleen hyvät esimerkiksi rinta- ja eturauhassyövän kohdalta, mutta keuhkosyövän ja haimasyövän hoitotulokset ovat jääneet jälkeen pohjoismaisessa vertailussa. Mitä oikein on tapahtunut?
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat hyvät, jos tauti on paikallinen ja se voidaan leikata. Noin joka kymmenes keuhkosyöpä hoidetaan Suomessa kirurgisesti. Lääke- ja sädehoidolla voidaan jarruttaa levinneen taudin etenemistä.
Myös haimasyövän ennuste on paras silloin, kun tauti voidaan leikata. Jos tauti on kasvanut niin suureksi, ettei sitä enää pystytä poistamaan kokonaan leikkauksessa, tilanne on valitettavasti huonoennusteinen ja säde- ja lääkehoidoilla voidaan jarruttaa taudin etenemistä vain marginaalisesti.
Yskää, jonka aiheuttaa keuhkosyöpä, ei ehkä huomata hoidon tarpeen arvioinnissa, kun potilas kyselee aikaa lääkärin vastaanotolle. Hoidon tarpeen arviointikaaviot on kehitetty päivystykseen eikä niiden käyttöä vähemmän kiireelliseen hoitoon ole tutkittu huolella.
Yskä ja vatsakipu ovat yleisiä vaivoja ja vaatii lääkäriltä erityistä taitoa hoksata milloin yskä voi olla oire vakavasta sairaudesta. Eniten auttaa, jos tuntee potilaan hyvin. Yleislääkäri ei pysty Suomessa tilaamaan tietokonetomografiatutkimusta vaan joutuu lähettämään potilaan erikoissairaanhoitoon.
Lain mukaan hoidon tarpeen arviointi pitää sairaalassa tehdä 90 vuorokauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Se on pitkä aika, jos taustalla piilee nopeasti etenevä keuhko- tai haimasyöpä.
Keuhkosyövän hoitotulosten jälkeenjääneisyyttä on jo Suomessa selvitetty. Valtakunnallinen keuhkosyöpäohjelma tavoittelee hoitotulosten parantamista esimerkiksi tekemällä tupakoivien keuhkosyöpäseulonnasta tutkimusta.
Tanskassa syövän hoitotulokset olivat heikkoja 25 vuotta sitten. Asia herätti paljon huomiota ja maassa tartuttiin riuskasti toimeen. Tanskassa on viety läpi viisi syöpästrategiaa, joissa kaikissa on ollut selkeä osatavoite. Niistä tärkeimpiä oli hoitoon pääsyn turvaaminen. Tanskassa noudatetaankin nyt tiukkoja aikarajoja syövän diagnostiikassa ja hoitoon pääsyssä.
Suomessa on sen sijaan yli 65-vuotiaiden pääsy yleislääkäreille on vaikeinta OECD-maiden vertailussa. Euroopassa yleinen omalääkärimalli on vasta kokeilussa Suomessa.
Terveydenhuolto on viime vuodet ollut tiukassa valtiovarainministeriön ohjauksessa. Hallinnon uudistus ja taloushuolet ovat vieneet huomion olennaisesta. Nyt on korkea aika tarkentaa katse terveydenhuollon sisällön ohjaukseen, miten suomalaisille turvataan riittävän korkeatasoinen terveydenhuolto. Vaikka rahaa on niukasti, tärkeää on tehdä asiat oikein. Syövän hoidon osalta olemme jo kaltevalla pinnalla.
Pääkirjoitus julkaistu Syöpä-lehti 2 2026
