Lisäleikkaukset järjestöille vaarantavat potilaiden tuen
Syöpäjärjestöt pitää järjestörahoituksen lisäleikkauksia harkitsemattomina ja lyhytnäköisinä.
Eilen päättyneessä kehysriihessä päätettiin alentaa valtionavustuksia yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen pysyvästi 50 miljoonaa euroa.
”STEA-avustuksia on jo aikaisemmin tällä hallituskaudella leikattu noin 140 miljoonalla. Uusien päätöksien myötä STEA-avustukset puolittuvat vuoden 2024 avustustasoon nähden. Tämä tulee muuttamaan järjestökenttää pysyvästi ja heikentää järjestöjen mahdollisuuksia vastata kasvavaan palvelutarpeeseen”, arvioi Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.
Syöpäjärjestöt peräänkuuluttaa järjestöavustusten leikkausten vaikutusten arviointia.
”Ennen kehysriihtä niin hyvinvointialueiden johtajat kuin Kuntaliittokin totesivat, että samanaikaiset säästöt sekä järjestöiltä että hyvinvointialueilta synnyttävät palveluvajeen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja lisäävät raskaampien palvelujen tarvetta. Syntyykö nyt tehdyistä päätöksistä säästöjä vai kuluja?”, kysyy Turunen.
Lisääkö uusi järjestörahoituksen malli byrokratiaa?
Syöpäjärjestöt pitää kehysriihen päätöstä järjestörahoituksen kierrättämisestä hyvinvointialueiden kautta epäonnistuneena ratkaisuna.
”On vaikea nähdä, mikä tämän määräaikaisen 25 miljoonan valtionavustuksen logiikka on. Järjestöt tekevät jo nyt alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä hyvässä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Miksi hyvinvointialueita halutaan nyt rasittaa määräaikaisen, erillisen hankehaun hallinnoimisella, kun STEAssa on nimenomaan tätä osaamista? Keskitetty rahoituksen haku on ollut oikeudenmukainen ja tehokas ja päätökset perustuneet myös tuloksellisuusarviointiin. Nyt tuloksellisuudella ei tunnu olevan enää merkitystä ”, Turunen ihmettelee.
Määräaikainen ja alueellisesti pistemäinen hankerahoitus ei korvaa pitkäjänteistä yhteistyötä hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken, eikä kertarahoitus saisi vähentää alueiden omien avustusten myöntämistä.
”Jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa, ettei uusi malli heikennä järjestöjen pitkäjänteistä perustyötä eikä siirrä painopistettä jatkuvaan rahoitushakuun varsinaisen toiminnan sijaan. Kaksinkertainen hallintomalli lisäisi merkittävästi byrokratiaa ja kuormittaisi järjestökenttää, erityisesti pieniä järjestöjä. Tämä ei vahvista vaikuttavuutta, vaan rapauttaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä”, Juha Pekka Turunen arvioi.
Asiakasmaksujen korotukset saattavat olla todellinen este syövän varhaiselle toteamiselle
Kehysriihessä päätetyt asiakasmaksujen korotukset ovat yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallisia. EU-maiden vertailussa suomalaiset kokevat saavansa terveydenhuollon palveluja toisiksi huonoiten. Jo nyt kustannukset ja etäisyydet aiheuttavat tyydyttämättömiä terveyspalvelujen tarpeita ja asiakasmaksujen korotuksen ja uuden leikkaus- ja toimenpidemaksun myötä on vaarana, että ihmiset tinkivät tarpeellisesta hoidostaan entistäkin enemmän.
”Yhdenvertaiseen ja vaikuttavaan syövänhoitoon tarvitaan myös perusterveydenhuoltoa ja matalaa kynnystä lääkäriin hakeutumiselle. Terveyskulut aiheuttavat taloudellista ahdinkoa jo nyt. Olemme Syöpäjärjestöissä hyvin huolestuneita, mitkä seuraukset asiakasmaksujen korotuksella on syöpäpotilaiden hoitoon”, Juha Pekka Turunen sanoo.
Lahjoitusten verovähennysoikeus tervetullut uudistus
Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin laajennettu lahjoitusten verovähennysoikeus on tervetullut päätös, joka tuo sosiaali- ja terveysalan järjestöt samalle viivalle muiden järjestöjen ja yleishyödyllisten tahojen kanssa kilpailussa varainhankintaympäristössä. Verovähennysoikeudella voi olla kauaskantoiset positiiviset vaikutukset etenkin kriittisille lahjoituskohteille, kuten syöpätutkimukselle ja terveyden edistämiselle. Leikattua järjestörahoitusta on lahjoituksilla kuitenkin vaikea kompensoida, etenkin pienissä järjestöissä.
