Maksa- ja mahasyövät yleisempiä Suomeen muuttaneilla – ennaltaehkäisyyn panostettava
Suomen Syöpärekisterin tutkimus osoittaa, että maksa- ja mahasyövän riski vaihtelee merkittävästi väestöryhmien välillä ja on tietyissä maahanmuuttajaryhmissä selvästi suurempi kuin kantaväestössä.
Maksa- ja mahasyövän riski on tietyissä maahanmuuttajaryhmissä huomattavasti korkeampi kuin kantaväestöllä, selviää Suomen Syöpärekisterin tutkimuksesta.
Tutkimuksessa verrattiin yli 300 000 ei-länsimaalaista maahanmuuttajaa kantaväestöön. Aineisto kattoi vuodet 2000–2017.
Eroja löytyi myös miesten ja naisten välillä. Miehillä sekä maksa- että mahasyöpää esiintyi kantaväestöä enemmän, ja myös kuolleisuus näihin syöpiin oli korkeampi. Naisilla mahasyövän riski ja kuolleisuus olivat kaksinkertaiset kantaväestöön verrattuna, mutta maksasyövässä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.
Erojen taustalla voivat olla lähtömaissa yleisemmin esiintyvät infektiot, kuten hepatiitti B ja C sekä helikobakteeri.
”Kantaväestössä monet infektioperäiset syövät ovat harvinaistuneet, samalla kun niin sanotut elintasosyövät ovat yleistyneet. Tulos ei siksi yllättänyt, mutta vahvistaa tarvetta väestöryhmien välisten syöpäsairastavuuden erojen ymmärtämiseen”, sanoo tutkija Maarit Lamminmäki Suomen Syöpärekisteristä.
Syntymäalue ja maassaoloaika vaikuttavat riskiin
Tutkimuksessa havaittiin maksa- ja mahasyövän riskin vaihtelevan myös syntymäalueen mukaan. Maksasyövän riski oli jopa viisinkertainen miehillä, jotka olivat muuttaneet Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Venäjällä ja Itä-Euroopassa syntyneiden miesten ja naisten mahasyövän riski oli noin kaksinkertainen verrattuna kantaväestöön.
Maassaoloajalla oli positiivinen yhteys naisten mahasyöpäriskiin: riski pieneni asumisajan pidentyessä. Miehillä vastaavaa muutosta ei havaittu. Maksasyövän ilmaantuvuudessa tai kuolleisuudessa maassaoloajan pituus ei näkynyt selkeänä muutoksena.
”On tärkeää, että terveydenhuollossa tunnistetaan syöpäriskin erot väestöryhmien välillä, ja kohdennetaan syövän ennaltaehkäisyä ja varhaista diagnostiikkaa sen mukaisesti. Yksilön näkökulmasta tämä voi johtaa varhaisempiin diagnooseihin ja kevyempiin hoitoihin. Myös yhteiskunta hyötyy, kun kustannukset jäävät vähäisemmiksi”, Lamminmäki sanoo.
Maksa- ja mahasyövän ennaltaehkäisyssä keskeisiä keinoja ovat infektioseulonnat korkean riskin alueilta tuleville, hepatiitti B -rokotukset, kulttuurisesti mukautettu terveysneuvonta sekä perusterveydenhuollon hyvä saavutettavuus.
