Syövät vuonna 2040

Ennusteita syövän ilmaantuvuuden muutoksista tarvitaan, kun suunnitellaan hoitoon tarvittavien sairaalapaikkojen, laitteiden ja henkilökunnan määrää. Ennusteiden avulla voidaan myös kohdentaa syövän ehkäisyä ja varhaista toteamista ja arvioida syövänehkäisymenetelmien tuloksellisuutta. 

Karri Seppä

Ydinasiat

    • Ennusteiden mukaan syövän ikävakioitu ilmaantuvuus kasvaa hieman tulevina vuosina. 
    • Tapausmäärät kasvavat kuitenkin paljon, kun väestö ikääntyy. On arvioitu, että vuonna 2040 todetaan lähes 10 000 syöpää enemmän kuin vuonna 2023. Tapausmäärien kasvu merkitsee sitä, että syöpä vaatii yhä suuremman osan terveydenhuollon voimavaroista. 
    • Samaan aikaan huonon ennusteen syövät harvinaistuvat ja yhä suurempi osa syövistä voidaan parantaa. Toisaalta myös parantumatonta syöpää sairastavien potilaiden elinaika pitenee, kun hoidot kehittyvät.  

Terveydenhuollon suunnitteluun ja resursointiin tarvitaan luotettavia tietoja tulevien vuosien tautitaakasta. Syövän ilmaantuvuuden tulevaa kehitystä koskevat ennusteet ovat tarpeellisia, kun suunnitellaan hoitoon tarvittavien sairaalapaikkojen, laitteiden ja henkilökunnan määrää. Ennusteet ovat hyödyllisiä myös siksi, että niiden avulla voidaan kohdentaa toimia syövän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen sekä arvioida erilaisten syöväntorjuntamenetelmien tuloksellisuutta. 

Suomen Syöpärekisterissä on tehty syövän ilmaantuvuutta koskevia ennusteita useaan otteeseen ja eri menetelmien tuottamien menetelmien osuvuudesta on runsaasti kokemusta. Seuraavassa esitetyt ennusteet on laadittu vuonna 2025 Nordpred-ennustemallia käyttäen [1, 2]. 

 

Kuva 1. Syöpien ikävakioitu ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosina 1953–2013 ja ennustettu kehitys vuoteen 2030 saakka.

Iäkkäiden potilaiden määrä 

Ennusteen mukaan syövän ikävakioitu ilmaantuvuus kasvaa hieman tulevina vuosina sekä miehillä että naisilla (kuva 1). Vaikka syövän ikävakioitu ilmaantuvuus kasvaisi vain hieman, vuonna 2040 todettaisiin  lähes 10 000 syöpää enemmän kuin vuonna 2023. 

 Suomessa todettiin vuonna 2023 yli 39 000 uutta syöpää vuonna 2023. Suomen Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2040 todetaan yhteensä noin 49 000 uutta syöpää koko maassa, ja niistä arviolta 26 000 miehiltä ja 23 000 naisilta. Kaiken kaikkiaan syöpätapausten määrä kasvaa 25 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. 

Tapausmäärien voimakas kasvu johtuu siitä, että väestömäärä kasvaa huomattavasti vanhimmissa ikäryhmissä, joissa on suurin riski sairastua syöpään. Väestömäärän kasvu vanhimmissa ikäryhmissä johtuu puolestaan siitä, että sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vanhenevat ja keskimääräinen elinikä pitenee. 

Tapausmäärän odotetaan kasvavan vain yli 75-vuotiailla (kuva 2). Alle 75-vuotiailta todettujen syöpien määrä pysyy lähes ennallaan. Suurten ikäluokkien vaikutus näkyy selvästi 75–84-vuotiailta löydettävien syöpien määrässä. Ennusteen mukaan vuosittainen tapausmäärä kasvaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä eikä kasva sen jälkeen. Yli 85-vuotiaiden vuotuisen tapausmäärän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuodesta 2023 vuoteen 2040. 

Useimpien syöpien tuleva kehitys noudattaa aikaisemmin havaittuja suuntauksia (taulukot 1–2, kuvat 3–4). Miesten keuhkosyöpä harvinaistuu yhä selvästi, kun taas naisten keuhkosyövän ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan vielä vuoteen 2031 asti ja kääntyvän tämän jälkeen laskuun. Vuonna 2040 todettaisiin naisilta yli 1 400 keuhkosyöpää, mikä olisi vain noin 200 syöpää vähemmän kuin miehillä. Yleisimpien syöpien osalta ihomelanooman tapausmäärä kasvaa suhteellisesti eniten. Ihosyövät ovat yleistyneet huomattavasti 2000-luvun aikana, ja niiden ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan edelleen. Ihosyöpiä todetaan vuosittain jo saman verran kuin paksu- ja peräsuolen syöpiä.  

Miesten syövän ilmaantuvuuden kehitykseen vaikuttaa paljon se, miten eturauhassyövän ilmaantuvuus muuttuu. Ennusteessa oletetaan, että sen ilmaantuvuus pysyy kaikissa ikäryhmissä vuosien 2019–2023 tasolla (kuva 3), koska yleistyneen PSA-testauksen aiheuttama epäsäännöllinen ilmaantuvuuskehitys ei sovellu mallin pohjaksi. Eturauhassyövän ilmaantuvuus oli korkeimmillaan vuosina 2004–2005, ja nyt sen ilmaantuvuuden odotetaan palaavan lähelle sitä kehityslinjaa, jossa se oli ennen PSA-testin käytön lisääntymistä. 

Paksu- ja peräsuolisyövän osalta on hyvä huomata, ettei havaittuun kehityskulkuun pohjautuva ennuste ota huomioon vuonna 2022 alkanutta valtakunnallista seulontaa, jonka odotetaan pienentävän syöpäilmaantuvuutta selvästi seuraavan 10 vuoden aikana. 

Tapausmäärien kasvu merkitsee sitä, että syöpä vaatii yhä suuremman osan terveydenhuollon voimavaroista. Lisää voimavaroja tarvitaan diagnostiikan lisäksi syövän aktiivi- ja tukihoitoihin, hoidon aiheuttamien komplikaatioiden hoitoon, palliatiiviseen hoitoon ja seurantaan. 

Kuva 2. Uusien syöpätapausten vuosittain todettu määrä vuosina 1953–2013 ja ennustettu kehitys vuoteen 2030 asti eri ikäryhmissä.

Yhä usemman sairaus

Pelkkä tapausmäärien kasvu ei kerro koko totuutta tulevaisuuden työtaakasta. Huonon ennusteen syövät, kuten keuhkosyöpä, mahasyöpä ja ruokatorven syöpä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Yhä suurempi osa syövistä on parannettavissa. Myös parantumatonta syöpää sairastavien potilaiden elinaika pitenee, kun hoidot kehittyvät. 

Liitännäissairauksien, toimintakyvyn ja jäljellä olevan elinajan arviointi korostuvat syövän hoidossa. Yhä vanhempien tai useiden perussairauksien rasittamien potilaiden aktiivinen hoito on mahdollista. Toisaalta ikääntyneiden tai heiveröisten potilaiden syövänhoito kuormittaa terveydenhuoltoa enemmän kuin perusterveiden ja työssäkäyvien potilaiden hoito.  

Vuoden 2040 lopussa Suomessa on elossa ennusteen mukaan 459 000 henkilöä, joilla on aiemmin todettu syöpä. Tämä syövän vallitsevuusluku olisi noin 7,7 prosenttia koko väestöstä. Vallitsevuus kasvaa 38 prosenttia vuoden 2023 vallitsevuuteen (334 000 sairastunutta elossa) verrattuna.  Kun rajoittaudutaan henkilöihin, joilla syöpä on todettu aiemman viiden vuoden aikana (ts. vuosina 2036-2040), elossa on ennusteen mukaan 141 000 henkilöä. Nämä potilaat tarvitsevat runsaasti erikoissairaanhoidon resursseja syövän hoidon ja seurannan vuoksi.  

Syövän vallitsevuus kasvaa erityisen paljon vanhimmissa ikäryhmissä (Kuva: prevalenssikuva ikäryhmät). Vuoden 2040 lopussa on elossa 140 000 75-84-vuotiasta, joilla on aiemmin todettu syöpä. Tämä on 36 % enemmän kuin vuoden 2023 lopussa. Syöpään sairastuneita yli 85-vuotiaita on elossa 95 500 henkilöä, joka on 125 % enemmän kuin vuoden 2023 lopussa.  

Syöpätaudeittain tarkasteltuna eniten elossa on rintasyöpään ja eturauhassyöpään sairastuneita (Kuva: prevalenssikuva syöpätyypit). Vuoden 2040 lopussa Suomessa on elossa ennusteen mukaan 102 000 rintasyöpään elämänsä aikana sairastunutta naista ja 77 600 eturauhassyöpään sairastunutta miestä. Vaikka keuhkosyöpä on ilmaantuvuudeltaan yleinen, sen vallitsevuusluku jää pieneksi, koska monet sairastuneiden kuolleisuus on suurta. Paksu- ja peräsuolisyövässä vallitsevuus kasvaa ennusteen mukaan paljon, mutta se pohjautuu aiempaan kehityskulkuun eikä ota huomioon vuonna 2022 alkanutta suolistosyövän seulontaa, jonka odotetaan vähentävän paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuutta. 

Syövät liittyvät kiinteästi yksilön elämäntapaan, käyttäytymistottumuksiin ja elinympäristön piirteisiin. Osa syövistä voidaan ehkäistä, ja syöpien kehitystrendejä on mahdollista muuttaa. 

Syöpätutkimuksen seuraavien vuosikymmenien keskeiset haasteet eivät ole muuttuneet: edelleen on tärkeä löytää syövän syitä ja kehittää menetelmiä syövän varhaiseen toteamiseen. Yhteiskunnan päättäjien haasteeksi jää löytää ne keinot, joilla voidaan tehdä elinolot turvallisemmiksi ja tukea väestöä muuttamaan elintapojaan paremmin terveyttä edistäviksi. 

 

Kuva 3. Miesten yleisimpien uusien syöpien vuosittain todettu määrä vuosina 1953–2013 ja ennustettu kehitys vuoteen 2030 asti. Kuvassa suolistolla tarkoitetaan vain paksu- ja peräsuolta.

 

Kuva 4. Naisten yleisimpien uusien syöpien vuosittain todettu määrä vuosina 1953–2013 ja ennustettu kehitys vuoteen 2030 asti. Kuvassa suolistolla tarkoitetaan vain paksu- ja peräsuolta.

 

Kuva 5. Miesten syövän aiheuttama ikävakioitu kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosina 1953–2013 ja ennustettu kehitys vuoteen 2030 asti. Mukana ovat eniten kuolemia aiheuttavat syövät. Kuvassa suolistolla tarkoitetaan vain paksu- ja peräsuolta.

Syövän aiheuttama kuolleisuus

Syöpä on hyvin tavallinen tautiryhmä, ja se on tuttu joka suvussa. Yhä harvempi kuitenkin kuolee syöpään (kuvat 1, 5–6). Ennusteiden mukaan miesten ikävakioitu kuolleisuus pienenee 13 prosenttia ja naisten 11 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2040. Väestön ikääntymisen takia syöpään kuitenkin kuolee vuonna 2040 lähes 16 000 ihmistä, joka on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023.  

Miehillä sekä keuhko- että eturauhassyövän aiheuttama kuolleisuus pienenee edelleen, mutta ne aiheuttavat edelleen eniten syöpäkuolemia vuonna 2040. Paksu- ja peräsuolisyövän aiheuttama kuolleisuus pysyy suurin piirtein ennallaan. Naisilla rinta- ja keuhkosyöpä aiheuttavat eniten kuolleisuutta. Keuhkosyöpäkuolleisuuden kasvu on taittunut ja sen ennustetaan pienenevän saamaa tahtia kuin rintasyöpäkuolleisuus. Naisilla haimasyövän ennustetaan vuonna 2040 aiheuttavan enemmän kuolleisuutta kuin paksu- ja peräsuolisyövän, jonka kuolleisuuden ennustetaan laskevan edelleen.  

Veri- ja imukudossyövät eli ns. leukemiat ja lymfoomat ovat  vuonna 2040 yhä merkittävä syöpäkuolleisuuden aiheuttaja molemmilla sekä miehillä että naisilla. Huomion arvoista on, että syöpäkuolleisuuden ei ennusteta kasvavan minkään yleisimmän syövän osalta.  

Kuva 6. Naisten syövän aiheuttama ikävakioitu kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosina 1953–2013 ja ennustettu kehitys vuoteen 2030 asti. Mukana ovat eniten kuolemia aiheuttavat syövät. Kuvassa suolistolla tarkoitetaan vain paksu- ja peräsuolta.
Taulukko 1. Miesten yleisimpien syöpien lukumäärä ja ikävakioitu ilmaantuvuus vuosina 2013 ja 2030.

Taulukko 2. Naisten yleisimpien syöpien lukumäärä ja ikävakioitu ilmaantuvuus vuosina 2013 ja 2030.

Viitteet

[1] Møller B, Fekjær H, Hakulinen T ym. Prediction of cancer incidence in the Nordic countries: Empirical comparison of different approaches. Stat Med 2003; 22: 2751–66. 

[2] Seppä K, Lappi-Heikkinen S, Johansson S, Malila N, Pitkäniemi J. Syöpä 2023. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2025.